keskiviikkona, kesäkuuta 18, 2014

Suomen suvea




Mistä tietää, että on juhannusviikko? Ehkä lähinnä siitä, että ulkona tulee lunta. (Lumikola on kuvassa kuitenkin kivien siirtelytyökaluna). Ei paljon ulkohommat eilen napanneet, kun tuuli ja lujaa ja oli NIIN kylymä! Ennusteiden mukaan koko jussi kannattanee pysyä kotona takkamakkaraa paistellen ja hylätä rantamökki ja savusauna...

Mitä muuta kuukaudessa

Kuukausi on hurahtanut ja jokaiseen päivään mahtuu paljon touhua; ilmeisesti niin paljon, ettei ehdi blogia päivitellä. Touhua mahtuu päivään enemmän ja enemmän, koska viimeisen kuukauden aikana aamut ovat aikaistuneet ainakin 3 tuntia... Ehdin jo toivoa, että tuo lapsi oikeasti olisi aamu-uninen ;)

Atte täytti puoli ja ryömii lujaa, konttaaminenkaan ei ole kaukana. Omaa tahtoa (ja ääntä) löytyy! On koitettu sosiaalistaa poikaa myös muihin lapsiin, eli on käyty kesämuskarissa ja kyläilty ikätovereilla. Tuntuu uivan kuin kala vedessä missä vaan, eikä ainakaan vielä ole vierastanut.

Pihahommia

Etupihalle tehtiin uudet raput; nyt kehtaa uutta porttiakin käyttää !
Uusi aita valmistui lopulta! Samoin takapihan suunnitelma alkoi vähitellen muotoutua päähän, joten päästiin aloittamaan käytännön työt. Ja paljon sitä sitten tekee päivässä, kahdessa kun suunnitelma on selvä. Vielä olisi yläreunassa tonttia hommaa jäljellä, sitten hyökätään kukkapenkin kimppuun. Se muuttaakin muotoaan vähän enemmän, kuin ensin ajateltiin.



Etureunan on tarkoitus peittyä tuivioilla ja härkeillä, niiden takana on kääpiohappomarja , kääpiökatajia ja seppelvarpu. Tulevaisuudessa näkösuojaa naapuriin antavat timanttituijat; ostettiin kahta eri kokoa, että voi vertailla kasvunopeuksia.

Kesäkuussa ei ole ollut erityisen helteistä, vaikka monta ihan kivaa ja aurinkoista päivää on joukkoon mahtunut. Toukokuun lopulla koitettiin nauttia lämpimistä päivistä rannoilla uimasten.






Koiraharrastuksen kuukauden riemut

Briardleiri pidettiin kuun vaihteessa Uuraisilla. Tikkarin kanssa osallistuimme lauantain jälkiryhmään - ja ehdimme varmasti näyttää kaikki vahvuutemme&heikkoutemme tuon yhden päivän aikana ;)
Muut uurastivat torstaista sunnuntaihin. Tikkari teki elämänsä ensimmäiset jäljet metsään ja tulos ei ollut huono. Toisella jäljellä muurahaiset olivat hyökänneet lihapulliin ja työnteko meinasi tyssätä siihen. Onneksi loppujäljelle ne eivät olleet löytäneet ja saatiin ok lopetus. Jatkamme kuitenkin pelloilla. Esineruutu harjoituksesta ei sen enempää. Kerrankin koira esitti yhden harjoituksen aikana kaikki aiheeseen liittyvät ongelmat. Piste. Kiva oli nähdä rotuväkeä ja ehkä ensi vuonna sitten taas päästään mukaan koko leirin ajaksi!

Kuva:Annamari Aarnio

Kuukauden eläinlääkärilaskusta vastasi Riisi. Sen yksi varvas turposi ja mustui, sisältä paljastui laaja tulehtunut "mössö". Varvas avattiin ja huuhdottiin, tikattiin ja sitten syötiin nappia ja putsailtiin. Haava valui, tikit "valuivat", mutta jotenkuten se nyt on ummessa, tosin iho on vielä niin ohut että "läpi näkyy". Riisillä on siis karvaton tassu, ja vaikka dopingvaroajat täyttyvät, en oikein tiedä erkkarista.

Lisäksi TAAS vannoin, että viimeiset punkkilääkkeet; sekä Riisi että Tikkari raapivat lapaansa ja kaulaansa pari viikkoa myrkytyksen jälkeen - ja hyvin lähti karvat. Lisäksi tähän Tikkarin valeraskaus (joka tuntui menevän tänä vuonna nopsaan ohi) lähdetti loputkin neidin pohjavilloista, joten erkkarikunto on kohdillaan!

Häpsii tallustaa eteenpäin tasaisesti. Jos keväällä tuntui kunto menevän takapakkia, niin nyt on taas mennyt kivasti. Se on koirista ehdottomasti Aten suosikki, Häpsii kun kävelee ohi, niin jätkä nauraa ääneen. Ja Häpsii on myös ottanut ruokailuavustajan roolin (turhankin vakavasti, koska se on myös alkanut varastella pöydiltä...).




Seuraavaan kuukauteenkin mahtuu IHAN varmasti paljon touhua, katsotaan koska niitä ehditään tänne päivitellä!

Ei kommentteja: