

Emännän luhistumista lukuunottamatta Pitkäjärvellä mennään eteenpäin "kovaa ja korkeella". Talvikelit on olleet ihan miellyttäviä ja päivän hienoisen pidentymisen huomaa jo iltapäivästä. Eilen nautittiin napakasta pakkaspäivästä ja koirat pääsivät pitkälle lenkille. Aurinko paistoi, pakkasta oli -15 ja lumi pöllysi kun kiersimme jään kautta tämän niememme päähän ja tulimme sieltä sitten (osin auraamattomia) mökkiteitä pois. Liki pari tuntia vierähti talvipäivästä nauttien ja kyllä huomasi oman kuntonsa heikkouden... Ätsii hömppää isojen mukana jo mainiosti, se ei tunnu hyytyvän mistään..

Penneli on kasvanut. Totisesti kasvanut. Olen koittanut olla välittämättä siitä, mutta ei voi mitään, että vähän ahdistaa. Voihan se vielä hidastaa ja jäädäkin ihan ok kokoiseksi. Hampaat on vaihtuneet yläkulmureita lukuunottamatta ja kyllä tuo ehkä muutenkin vähän "varhaiskypsältä" vaikuttaa. Nyt on ensimmäisiä mörköjä nähty, viime viikolla meidän pihan hevoset olivat yhtäkkiä ihan hirviöitä. Noh, tämä onneksi unohtui. Jotain pientä ollaan koitettu opiskella. Ihan jees se saalistaa, itse repiminen on ollut vähän heikossa kun tuo purukalusto vaihtuu. Nyt se ottaa enemmän häiriötä ympäristöstä kuin ihan vauvana, että olisi ehkä pitänyt enemmän vahvistaa yhdessä leikkimistä... paljon muutakin olis pitänyt. Sisällä ollaan harjoiteltu malttamista ruokakupin kanssa, tämä on kauhean vaikeaa.
Tänään olisi tarkoitus hurauttaa taas Tampereelle briardien tottiksiin. Pari viikkoa sitten oltiin ja siellähän oli penneleitä kunnon parvi. Ätsiitä ensin moinen joukko huispatti, vaan kyllä alkoi häntä heilua, kun hetki oli kulunut ja päästiin tekemisen makuun kiinni. Tekee maalaisjunt(e)ille hyvää vähän käydä katsomassa muitakin.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti