sunnuntaina, elokuuta 25, 2013

Asiat etenevät

Ainakin osa niistä...Eli lomat etenivät loppuun ja sadepäivän piristävä punainen kaappi on nyt koottuna eteisessä. Ja hyvin se siihen "istahti", onneksi vielä tässä vaiheessa väri ei tunnu kamalalta.



Etupihan aita on valmis, myös se portti. Kaksi vuotta siinä oli nojallaan heppoinen pentuaitaelementti, joka kieltämättä aiheutti ohimenijöissä vähän huolestuneita katseita näiden välillä sännätessä karjumaan sen taakse. Kertaakaan se ei pettänyt, mutta toki uusi portti on Hyvä!

'



Etupihan kunnostukseen tälle vuotta kuului myös pihakäytävien siistiminen, nythän ne ovat olleet vuosien saatossa liki umpeen heinittyneet ja sepeli on ajautunut tiesminne. Mietittiin laatoitusta, mutta päätettiin, että mietitään vielä lisää ja laitetaan nyt ensin uutta sepeliä. Yllättävänkin paljon pihan ilme siistiytyi kun käytävien reunat hakattiin suoraan ja ylimääräinen viherrys poistettiin. Ja päälle kerros uutta sepeliä, hyvä tuli!
Etupiha - Ennen
Etupiha - Jälkeen
 



 
Parkkipaikalle -Ennen

Parkkipaikalle - Jälkeen


9 tonnin apukasa...

Sen sijaan tuo punainen pakettiauto ei ole mennyt kaupan, joka henkilökohtaisesti itseäni ahdistaa. Jokunen kysely on toki ollut, mutta voiko mitään pitää vakavana - ei, ennenkuin rahat on tilillä.
Nooh, onhan tässä nyt vielä aikaa... Transporter myynnissä!

Ja työmaalta kissojen häivytys uusiin koteihin ei sekään ole sanottavasti edennyt. Yhden lähtö ei paljon tunnu. Nuo seitsemän pennun pentueet tuntuvat äitikisujen lisäksi työllistävän ihmisiäkin...
 
Yksi asia, jossa tavallaan edettiin, on ollut Piun tilanne. Piu on nyt taas kotona eli asuu loput päivänsä täällä meillä. Hoidossa Jämsässä isojen kanssa se oli saanut taas ahdistuskohtauksia ja räyhännyt kissoille. Mikä ihme tämän lienee aloittanut, ei tiedä. Täällä asiat menevät ok, kunhan päivärytmi pysyy tuttuna. Olen koittanut dementoituvan koiran oireita lukea,  ja onhan se vähän kurja katsella, kun toinen välillä tuijottaa nurkkaa ja välillä taas ahdistuneen oloisena vaan pyrkii pois kaikkialta.Mutta pääosan ajasta Piu tuntuu köpöttelevän ihan tyytyväisenä mummokoiran elämää ja kerjää herkkuja. Vaan lähellä taitaa olla se viimeinen yhteinen päivä.
 
Ja hyvin etenee meidän "isoin" kotiprojektikin. Alien-olo valtaa yhä useammin ja kaikki alkaa tuntua ahtaalta. Mutta onneksi tämä on väliaikaista.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hienolta näyttää teidän piha! Omakotitalossa riittää tekemistä vuodesta toiseen. Peukut sille keikkein isoimmalle projektille, se ei kyllä pääty koskaan :)

Terveiset toiselta pihatyömaalta sinne & Riksulta ja kumppaneilta hännänheilutukset tytöille

Anonyymi kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.