Harrastuskuukausi

Edellisestä blogin päivityksestä on kolme viikkoa. Tuntuu että siitä on ikuisuus, ja että sen jälkeen on tapahtunut vaikka mitä! Ja niin kyllä onkin ;)

Tuolloin kolme viikkoa sitten pikkukoirat tulivat meille viikoksi hoitoon, mutta Riisi oli vielä ”töissä”, joten neljällä mentiin. Toinen viikonloppu vaan maattiin mökillä leväten loppukuun koitoksia varten.

Kolmannella viikolla alkoi tavallaan haikeat tunnelmat kun Riisin pentuset alkoivat muuttaa maailmalle. Tosin ihania uusia perheitä ovat saaneet ja varmasti tullaan tapaamaan jatkossakin. Riisi ei tunnu asiaa murehtivan, joten ei kai meidän ihmistenkään pitäisi!

Koiraharrastuksista ei ole heinäkuussa ollut puutetta. Kepo on joutunut töihin joka viikonloppu, kun aina muutama on jäänyt touhuista rannallekin… Puoli välissä kuuta oli odotettu Oulun turnee – joka edeltävällä viikolla sai aikaan melkoisen raivon. Sunnuntain lappuja ei tullut, ja aikani asiaa selvittyäni: En ollut ilmoittanut koiriani kuin lauantaille (ja siis ihan oma moka). Matkaa oli suunniteltu kauan, joten hieman ärsytti!!! Onneksi Anu ja Irja olivat hoitaneet omansa, etten muiden menoa sössinyt.

Lauantaina lähdettiin matkaan klo 04 (zzz…) ja ajoissa oltiin kehänreunalla – jossa kohta alkoi sataa. Ja satoi , satoi, satoi. Kaikki 4 koiraa olivat ihan yhtä aikaa kehässä, itseltä alkoi hermo pettää – ja me oltiin NIIIIIIN märkiä!
Sukka kävi pyörähtämässä (siis uimassa) staffikehässä junnujen neloseksi SA:n kera ja Annu kiltisti pyöräytti Diman schapekehässä sillä välin. Ja wow ! Dima oli VSP ja sai sen viimeisen CACIBIN tullen intiksi!!! Aivan vettä valuvana roiskuin briardkehän läpi briardien kanssa – Peetu VSP ja cacib nro x ja Tikkari PN2 ja sert&vaca.

Siinä vaiheessa huumorintaju suomen suveen oli finito. Meillä oli neljä märkää koiraa aivan savessa – kaikki häkit, kassit, vaatteet, pyyhkeet, pressut aivan vettä valuvina. Kaikkea muuta kuin ihanaa mennä hotelliin…
Noh, pidimme koiria autossa lämmitin päällä, veimme pakolliset vaatteet huoneeseen kuivumaan, kävimme syömässä ja kehitimme koirille hotellihuoneen eteiseen&kylppäriin aitauksen ja näin saimme huoneemme pysymään aikas siistinä! Tästä päivästä pitäisi nyt olla valokuvia, mutta kamera sentään pidettiin kuivana autossa…

Sunnuntaina sää suosi, ja pojat olivat kehässä aivan eri aikaan. Sukka oli junnujen ERI3 ja Peetu PU2 sert ja cacib. Kotimatkalla kiersimme Virtain kautta, palautimme Diman ja sittemmin Sukan Orivedelle. Olihan reissu ja olihan sade!

Viikko ”elvyttiin” melko kiireisen ja kuuman työviikon merkeissä ja illat työstäen erkkariluetteloa, näyttelykirjeitä yms. Riisi tuli kotiin heti maanantaina ja tytöt olivat aivan kuin ennenkin. Kumpikaan ei ole kyseenalaistanut Riisin kuningatar asemaa ja Riisi on ollut hyväntuulinen oma itsensä. Nyt syödään kiloja takaisin ja kasvatellaan lihaskuntoa ja turkkia vähitellen.

Ja jotta koiramainen meno pysyisi yllä, eilen lauantai aamuna klo 05.30 lähdimme Tikkarin kanssa Vaasaan MH-kuvaukseen peruutuspaikalta. Pipsa ja Nessa olivat onneksi matkaseurana, koska istumista riitti! Testi meni molempien tyttöjen osalta hienosti. Tikkari leikki innokkaasti vieraallakin esineellä (tämä on usein ongelma) ja tuntui palautuvan metsässä kohdatuista yllätyksistä ihan helposti. Reagoi siis, mutta ei mitään isoja säikähdyksiä. Vähäksi aikaa se jää miettimään, mutta varsin pienillä avuilla se tutustui juttuihin itse. Aaveita se meni katsomaan täysin ilman apuja. Ampumiset Tikkari kuuli elämänsä eka kertaa ja palautui ongelmitta eli siinä ruksi ykkösruutuun. Nyt on sitten selectionvaateet täytetty.



Ja sunnuntaina sitten kello soitti vasta kuudelta, hyppy autoon ja Helsinkiin! Briardeja oli kehässä 10 kpl, Peetu oli paras uros ja Huuru poikien kakkonen. Molemmat saivat kehuja liikkeistä ja vakaasta ylälinjasta. Kuudesta nartusta vain kaksi sai SA:n ja Tikkari oli niistä toinen. Ja samaa vauhtia PN1 SERT ja eka CACIB! Peetu vei ROPin ja kävimme pojan kanssa isossa kehässä juoksemassa kunniakierroksen ilman sen suurempia huomionosoituksia ;) Schapeissa oli Buffing päivä (tai itse asiassa ROP ja ROP-vet oli Paulan tuontikoira) - paikalla oli 11 Buffingia ja kehän jälkeen juhlistettiinkin Paulan schapekasvatuksen 10vuotispäivää. Piiparinen ensimmäisestä pentueessa oli kunniajäsenenä turistina paikalla ja ottikin huomionsa herkkuja kerjäten ;) Dima oli kehässä ja esiintyi tyylillä, tulos PN2 ja CACIB. Eli ikään kuin varmisteltiin Oulun tulosta ! Nyt meidän schapet jäänevät aikalailla kotikoiriksi. Heti näyttelystä tultuani ajoin Piun kaljuksi ja nyt mummo saa lopullisesti olla eläkkeellä. Dima on saavuttanut tavoitteensa, joten aika harvakseltaan sitä varmasti kehiin tuon. Katsotaan, tuleeko meille vielä uusi schapendoes jonain päivänä ja mitä sen kanssa sitten keksitään…




Nyt on harrastettu ja touhuttu koiria niin, että korvista tulee ulos. Kamera on istunut joko kotona tai autossa eli yhtään kuvamuistoa ei kuun touhuista ole. Mutta hienoja päiviä, hienoja saavutuksia. Jos vaan lorvii kotona, niin mitään ei saa. Silti aion ensi viikonlopun ihan vaan olla!


Viime viikolla tehtiin myös suurempia siirtoja sen eteen, että meidän lauma ei ehkä asuisikaan enää Tampereen keskustassa. Nyt jännitellään kuinka asiat lähtevät rullaamaan eteenpäin…

Action week&weekend

Viime viikolla ja viikonloppuna tapahtui paljon kaikkea kivaa. Aurinko paistoi ja ensin helle oli niiiiin ihanaaa, mutta loppuviikosta se jo vallan tuskastutti.
Viikko korkattiin kesäisellä pyöräretkellä, jotka ovat jääneet valitettavan harvalukuisiksi. Tiistai oli meidän koiralomapäivä eli mustat jäivät hoitoon ja me ihmiset hyppäsimme Laukontorilta paattiin ja vietimme iltaa Viikinsaaressa. Hieno paikka, koskaan ennen en ollut käynytkään. Pitkästä aikaa oli mukava lompsia kotiin - eikä tarvinnut viedä enään ketään ulos tms.







Viikolla ehdimme myös käydä Kuhmalahdella saunomassa, uimassa ja yöpymässäkin, mutta viikonlopulle oli ihan jotain muuta!
Lauantaina heti aamusta olimme Somerolla Woollandiassa lampaita paimentamassa kymmenen muun briardin kanssa. Tikkari näki elämänsä ekan kerran lampaita ja vaikka laji itselleni on ihan uusi ja tuntematon, tiesi Tikkari jokseenkin mitä siltä haluttiin. Eli näillä kolmella kierroksella "sytyteltiin" koiraa lampaille ja kyllä Tikkunekun päässä joku ajatus raksutti. Toivottavasti pääsemme toistekin, jotta näkee vähän eteneeko ajatus...Hieno oli nähdä myös lajia jo hieman harrastaneita briardeja tekemässä varsinaisia harjotteita. Puhumattakaan tilan omista bortsuista - wow mitä taitureita. Kävi myös selväksi , että paimennus on nöyrää tottelemista eli koiran tulee olla tasan hanskassa, jotta siitä voi tulla hyvä.




(ylläolevat kuvat Annamari Aarnio)





Paimenesta ajeltiin Lohjalle Irjan mökille tapaamaan velipoikia Dieseliä ja Peetua.
Sunnuntaina oli vuorossa Karjaan näyttely, jossa aivan liiallisessa helteessä uuvuimme täysin. Tulokset olivat kuitenkin hyvät, Tikkari VSP ja sert & Peetu PU4 ja varasert. Suoraan briardkehästä juoksin Piun kanssa schapekehään, jossa mummosta leivottiin ROP ja ROP-vet. Helteen takia säntäsimme takaisin mökille ja Piu jätti ryhmät väliin.

ROP Smooth Breeze Ford Ranchero ja VSP Boondock´s Jury Is Still Out


Mökillä Tikkari ja mustat pojat pitivät hauskaa - välillä järveen ja taas jaksoi juosta. Kiitos majoituksesta Irja! Seikkailut jatkuvat ...

Kolmikko kirmaa



Diesel


Peetu


Peetu hepuloi



Tikkari ja Diesel keskustelee


Tikkari



Yhdessä uimaan

Tikkari ja Peetu järvessä

Tikkari ja Diesel

Jussit on juhlittu!

Juhannus vierähti tänä vuonna hyvin rauhallisesti, olemisesta nautiskellen. Perjantain olin töissä perinteisesti, mutta muuten otettiin ihan loman kannalta ja vallattiin savusaunan tontti Kuhmalahdelta.




Perjantain ja lauantain keli oli sadekuuroinen, mutta välissä pilkotti aurinkokin. Grillattua saatiin hyvin ja syötiin ihan liikaa koko viikonloppu! Perjantaina savusauna oli valmiiksi lämmitetty ja siellä istuttiinkin iltamyöhään nautiskellen ja välillä uiden.



Ja mitäpä tontille olikaan ilmestynyt...Uusi sauna ;) tämä versio lämpiää nopeasti ja antoikin lauantaina tosi ärhäkät lämmöt!



Mustat jylläsivät toki menossa mukana, märkinä lähinnä, joko sateesta tai järvivedestä. Mutta kiva että on kivaa!



Ja perinteisesti kesään kuuluu myös sieltä täältä esiin työntyvät kissinpennut. Nyt nämä pari löytyivät Kuhmalahden rajalta ja kävin viikonlopun päätteeksi "työkeikalla" ne poimimassa talteen. Juuri ja juuri osaavat syödä itse vastiketta. Söpöjä ja pontevia vauvoja, mutta... näitä alkaisi olla taas tarpeeksi tuolla työmaalla jo tälle kesää!



Ja ihan pakko laittaa lopuksi, kun piiiiitkästä aikaa sain koneeseen photoshopin ja pääsen leikkimään. Yksi Riisin pennuista, nauhaton pikkumies, josta alkaa päivä päivältä tulla enemmän mun suosikki ;)

Nähty, koettu, opittu on taas vaikka mitä!

Tässä on vierähtänyt blogivierailusta toista kuukautta, pitkälti maaseutuelon ja netittömyyden vuoksi. Selvisin ilman nettiä tänäkin keväänä, eikä kyllä tehnyt kovin tiukkaakaan.


Pääsiäisestä kesäkuun toiseen viikonloppuun asustimme maalla villeinä ja vapaina. Väliin mahtui alkukesän hullut helteet, jotka taatusti hyödynsimme rannalla ja järvessä sen mitä vapaa-aika myöten antoi.



Ylipäätään kevätkesän säät suosivat ja ulkona oltiin todella paljon. Koirat olivat sisällä vain yöt (ja työpäivät). Viileämpinä päivinä lenkkeiltiin ja pyöräiltiin, mutta helteellä saivat turrikat vaan touhuta pihassa ja järvessä. Ja kaikissa kevään töissä ne touhusivatkin askel askeleelta mukana.
Moni seinä sai taas maalia (myös Tikkari oli jonkin aikaa muotia black&red), ja taloon hankittiin uusi sänky, sangen mukava divaanisohva, uudet matot etc.. (arvatkaa kuka kävi lomaviikollaan shoppailemassa…).

Uudet maalipinnat


Viikko sitten jysähti paluu kaupunkiin. Aivan liikaa autoja, aivan liikaa ihmisiä, ahdistaa… Mutta ne asuntoesittelyt, joissa on käyty, eivät ole helpotusta tuoneet. Pitäisi tietää selvemmin mitä itse haluaa ja tässä kohtaa valitettavankin paljon nuo koirat vaikuttavat valintakriteereihin.


Tokotunnelmia
Jossain talven vaiheessa menin uhoamaan , että Piu voisi osallistua schapejen tokomestiksiin… Samana viikonloppuna oli kuitenkin Eestin voittaja, jonne ilmoitin Tikkarin. Joka taas aloitti juoksunsa niin, ettei matkasta yhdessä velipojan kanssa tulisi kuin hammastenkiristelyä (tai mustia briardinpentuja ;)), joten ilmoitin sitten Piun tokoihin. Ja jotta sinne kannattaisi ajella, Häppärin myös. Just. Tämä ajatus alkoi heti tuntua huonolta, mutta aloin kuitenkin 2vkoa ennen kisoja laittamaan Häppäriä pakettiin. Sille piti opettaa nollasta seisominen ja hyppy sekä palkattomuus. Ja toimiminen häiriön alla. Seisominen alkoi hahmottua tuolle ja häiriötreenit paikkamakuineen sujuivat Tavesin kentällä ja jotenkuten myös työmaan pihalla.

Piu…no, sehän osaa. Päivä ennen kisoja ”viimeistelyt” eivät oikein sujuneet, ja sitä ennenhän me ei treenattu, kun on koira on 100km päässä… ei löytynyt ruutu, ei osattu ohjattua, ei haluttu ottaa metallia suuhun *huoh*.



5.6. Heinola, tuomarina Marita Packalen

Kisapäivästä tuli kuitenkin loistava, hyvät järjestelyt, hyvä henki.
Ja mitä teki Piu 10vee?!? Hieno kakkostulos, 255,5p eli se puolipistettä ykkösestä. Arvostelu oli kuitenkin sen verran löysää , että tuo kakkostulos oli realistinen ja irtosihan sillä rotumestaruus! Uskomattominta oli, että mummo veti kaikista noudoista hyvät pisteet ja paikkaistuminen 10. Eli kaikki ne oikean kisakunnon aikaiset ongelmat menivät nyt kerralla nappiin. Tunnarista 8 ja edellisen kerran Piu on tehnyt tämän liikkeen kisoissa vuonna 2007!
Piu seuraa

Ruutuuuun!

...ja siellä on

Tunnari

Metallihyppynouto



Entäs sitten The Häppäri. Mua NIIIIIN jännitti. Sain pidettyä sen alueella melko rauhallisena ja kehään menokin oli suht hallittu. Yllätyksekseni luoksepäästävyys oli ok, se istui ja nojas muhun, mutta ei noussut eikä äännellyt. Paikallamakuuseen se jäi normisti ja tönötti siinä. Huh. Se ei syönyt ketään! Yksilöliikkeisiin mentiin tosi hyvässä vireessä, pidin sen niin jumittuneena palloon, ettei se nähnytkään muita. Ja liikkeet viuhdottin läpi reipasta vauhtia. Seuraaminen oli tokoon ok, mutta tuolle hieman ”alhaista”. Jäävät molemmat ok , paitsi seisomisen valmistelevassa ennakoi ja annoin toisen seuraa käskyn. Luoksetulossa vaihtoi raville ja vilkuili matkalla tuomaria, joka oli reitillä. Hyppy oli käsittämättömän hyvä, koska oikealle tokoesteelle emme tänä vuonna päässeet. Saldona 194p KP ja sij. 2/13 ja ennen kaikkea superhuojentunut omistaja! En ole voinut kuvitella, että jonain päivänä hehkutan koirani alo1 tokotulosta näin :) !

Ätsiin suoritus







Kaikki tokokuvat: Sanna Rautio -Kiitos!!


Piu ja Dima kävivät kevään aikana mökkeilemässä Kuhmalahdella jokusen kerran ja ihan kohta onkin jo heinäkuu, jolloin "pikkukoirat" tulevat ainakin viikoksi meille hoitoon. Mutta nythän niitä on vaan neljä, kun Riisi vielä viihtyy vauvalomallaan sen aikaa.

Riisin vauvat ovat jo kolmiviikkoisia ja vähitellen parhaimmillaan. Ihana seurata niiden kehitystä lähes päivittäin, leikki ja paini kehittyy koko ajan. Nyt jo kovasti ottavat kontaktia, heiluttavat häntää, juoksevat kohti ja nujuuttavat pehmolelujaan. Ja Riisi hoitaa! Nyt se jo vähän tulee huoneesta pois (joko keittiöön norkkaamaan tai sohvalle päikkäreille) ja malttaa ulkoillakin enemmän.
Riisi ehti säikäyttää meidät (tai ei ehditty oikeastaan edes säikähtää) tässä vajaa pari viikkoa sitten. Se alkoi vinkua ja pyrki nurkkaan maate. Ilman sen kummempaa oiretta lähdettiin lääkäriin, koska tuo oli Riisille aivan epänormaalia. Perillä oli helppo tuntea jo matkalla suurentunut perna, ja röntgenissä näkyi alkava kiertymä. Suoraan leikkuriin ja noin kolmessa tunnissa kaiken alkamisesta Riisi oli taas pentulaatikossa imettämässä. Mamma on voinut koko ajan käsittämättömän hyvin, ihan kuin mitään ei olisi ollutkaan. Ja taas opimme uutta. Vatsasta löytyi iso karvapallo, joka aiheutti tukoksen. Kaikki johtui varmasti kaikesta, Riisillä on voimakas karvanlähtö, se hoitaa itseään tosi paljon, se ei ole liikkunut juuri yhtään pentulaatikosta alkupäivinä, ja luonnollisesti läähätellyt paljon. Ja tietenkin myös saanut paljon ruokaa suhteessa normiin. Noh, loppu hyvin, kaikki erittäin hyvin. Ja vielä Iso Kiitos Veterin supernopealle avulle!

Riisin "kesätyö" on parhaillaan käynnissä ja loppuvuosi sitten kasvatellaan karvoja valioluokkiin! Tikkarille on heinäkuulle 4 näyttelyä ja elokuussa erkkarin lisäksi suuntana Tromssa, jollei mutkia matkaan tule. Häpsii taitaa jättää nuo showt vielä tältä(kin) vuotta ja keskittyä "käyttökoira"uraansa ;) Omana tavoitteenani olisi tehdä vielä tänä vuonna myös jotain täysin koiratonta !?!?!


Tikkarin ja Häppärin kesäeloa rantamailla...