Uutta ja vanhaa aikaa

Talvi saa vähitellen jäädä taa. Unohdetaan se, että lunta on maassa yhtä paljon kuin ennenkin ja yöpakkaset huitelevat yhä -15...

Nyt siirrettiin kellotkin elämään kesää. Aurinko on kyllä antanut toivoa tulevasta, ja nostanutkin vireystasoa huimasti. ( Ei, niitä eilisiä neljän tunnin päikkäreitä ei lasketa... )

 

Etukäteen on aina  kova into tarttua asiaan jos asiaan. Nyt himottaa kovasti kaikki odottavat urakat  tuolla pihalla, mutta kokemuksesta tiedän että kun touhu on aloitettu niin…. mutta tehtävä ne työt on. Aidan laitto on aika selvää, mutta olen nyt selvitellyt pihan laatoitusta, uusia kukkia ja pensaita. Perannapenkki on nyt piidetty ruutupaperille, koskahan se kukkii meidän pihassa??  Listalle on myös  kerätty puuttuvia ”osia” mökeille, jotta ne saadaan keväällä sesonkikuntoon. Kevään viikot ovat vain niin rajalliset. Täällä olisi kiva laittaa pihaa kuntoon, mutta Kuhmalahdella vuokralaisten tulo määrää hommien kiireellisyyden, plus siellä olisi kiva viettää aikaa maaseuden rauhasta nauttien.

Pariakin kevätretkeä on tässä ideoitu, ja toisen on syytä toteutuakin. Riisi vähän on suunnitellut retkeä Norjan erkkariin, mutta  lopullista leimaa ei asialle lyöty.  Muutoin suunnitelmien mukaan koiraretket ovat tänä vuonna minimoitu.

 

Häpsii tilasi itselleen trimmauskoneen ja hurautti  kevätlookin jo kuntoon. Myös Tikkari kävi kylvyssä ja luovutti jokusen takun pois. Aikamoinen karvanlähtö on tänä vuonna ollut, se alkoi jotenkin yhtäkkisen nopeasti ja kaikilla yhtä aikaa.

 

Pääsiäinen on nyt aikalailla ollut pyhitetty "omaan käyttöön". Pe-la touhuttiin Kuhmalahdella saunamökin ja sen siirtelyn parissa. Monen (minun) epäuskon hetken jälkeen se todella on siellä missä pitääkin, eikä mitään mennyt edes rikki.

 

Yllättävän monta asiaa noin mitoituksellisesti pitää huomioida pientä jalassaunaa tehdessä...

Muu aika on ulkoiltu auringossa, juoksuteltu koiria jäällä siellä täällä , käyty kiertoajelulla Valkeakosken suunnilla - ja syöty enemmän kuin jouluna!

 

Ensi viikonloppuna sitten heti ihan uudet seikkailut, toivottavasti matkanjohtaja selviää puhtain paperein retkestä ;)

Pimeys on unohdettu

Kevät uhkaa tulla. Noh, pakkasta on ollut reilusti ja öisin vallan paljon (viime yönäkin enemmän kuin -25). Päivisin on kuitenkin ollut kirkasta ja liki joka päivä on edes jonkinverran nähty aurinkoa.

Sinänsä ei yhtään liian .myöhään. Kyllä on tuntunut väsytyksen määrässä tämä pimein talvi oliko se nyt 50 vuoteen....

Ja nyt tämä viikonloppu -kaksi päivää paistetta kirkkaalta taivaalta. Akut alkaa olla ladattu tai ainakin posket punoittaa!

Viikko sitten olinkin kipeänä. Pari päivää piti kuumetta, mutta kurkku oli tuskaisen kipeä liki viikon. Mutta nyt taas mennään normivolyymilla.

Transporterikin saatiin huoltamolla taas kuntoon ja katsastusmies antoi leiman kerrasta. Halpaa huvia ei ole auton hoitokaan, jos ei ole eläinlääkärireissutkaan. Toivotaan kynnet ristissä ettei tarvittaisi kumpiakaan pitkään aikaan!!!


Eilen käväistiin Pohjanmaan turnee eli sukulaiset moikkaamassa Jalasjärvellä ja pieni pyrähdys Virroilla. Sieltä sitten karavaani yöksi Kuhmalahdelle , jotta tänään saatiin nauttia koko päivä hiljaisesta maaseudusta. Olikin ihanaa ulkoilla pelloilla ja jäällä näkemättä ketään. Jaloissa makaa tyytyväiset koirat ja kameran muistikortti on täynnä ;) Hyvän vapaapäivän takuu. Ja onneksi päästään sinne taas ensi viikonlopuksikin.

 

                                            Riisi ja Tikkari

Tikkari

Riisi

 

Tikkari

Häpsii

On muuten kohtuullisen hyvä käpyvuosi!

 

 

Jukan saunaprojekti etenee hyvää vauhtia. Parisen viikkoa ja sen voinee siirtää paikalleen...

...sen pitäisi mahtua hallin ovesta

Kiuas on jo paikoillaan

Kattokin jo melkein valmis

 

 

ja loppuun terroristikissa Vuokon kuulumiset. Tapetit on liki kokonaan revitty ja ensi viikolla nuorineiti pääsee käymään kaupungilla... ja kotiin takuulla "tukkakipeenä". Ehkä tästäkin tulee aikuinen jonain päivänä...

 

 

 

Hiihtolomia odotellessa

Helmikuukin on kohta hurahtanut ja täytyy edelleen hämmästellä talven helppoutta. Lunta on edelleen tullut kohtuudella, pakkaset ovat pysytelleet alle -10 ja valoisuuskin lisääntyy huimaa vauhtia. Puhdasta on edelleen eikä imuroidakaan ole tarvinnut kuin kerta viikkoon. Vaan kyllä se rapakausi siitä kohta alkaa…

 

Viimeisin makkari onnistui ihan jees, taitaa olla meidän valoisin huone tällä hetkellä ja paljolti tylsän vaaleiden yksiväristen tapettien ansiosta.  Haaveissa olisi sinne sohva ja muutenkin kalustus vähän vielä hakee paikkaansa, mutta pikkuhiljaa. 

 Aika hissuksiin on menty, pientä talviflunssaa välillä mukava kantaen. Töissä on yhdistelty viime aikoina urakalla kuukausia sitten kadonneita kissoja takaisin koteihinsa ja odoteltu hiihtolomien alkua. Kevään pentusuunnitelmatkin elävät, sillä sekä Tyyris että Nylon ovat nyt sulhonsa tavanneet. Katsotaan minkälainen parvi pentumasuja keväällä viipottaa Siitaman nurmilla.

 

 Yhtenä viikonloppuna käytiin Riisin ja Tikkarin kanssa Maijalla Riihimäellä parantamassa maailmaa mm. juoksulenkin ja suklaakakun voimalla… kauttaaltaan aikuismaisesti tottakai!

 

 

 

 

 

 

 

 

Eilen Häpsiillä oli hyppykoulutus, joka tuli kyllä todella tarpeeseen. Tuon hypyissä kun ei ole mitään hyvää… Mutta toivotaan että eilisen neuvoilla osattaisiin ja jaksettaisiin keväällä koittaa parantaa asiaa. Varoiteltiin kyllä, että aikuisella virheiden korjaaminen on kuukausien työ ja mä en kyllä yleensä jaksa mitään noin pitkäjänteistä…  Mutta jos sen seuraavan kanssa sitten tätäKIN tekisi oikein alusta asti.

 

Katson jos myöhemmin saisin videoita tänne, ensin ne pitäisi kai saada youtubeen, että ne saisi tänne linkitettyä. Liian monimutkaista!

Tammikuu

Tammikuu on ihan kohta vierähtänyt ohi. Täytyy myöntää, että joulukuun alusta asti on ollut niin mukavat kelit, kun se tähän aikaan on ylipäätään mahdollista. Pakkanen on pieniä kiristymiä lukuun ottamatta pysynyt sangen kohtuullisena, kuitenkin sen verran miinuksella, että pahimmilta nuoskaantumisilta on vältytty. Hyvin pitkälti puut ovat olleet kauniin lumisia, joka samalla on lisännyt valoisuutta edelleen. Lunta ei kuitenkaan ole kohtuuttomasti, enkä toistaiseksi ole joutunut pulaan edes pakettiauton kanssa ;) Tosin sen webasto on ryttyillyt liian monen satasen edestä ja vikalistalla olisi vieläkin korjattavaa.. Ja huoltoa tuo vaatisi koko laatikko. Eläinlääkärille mä vielä suostun maksamaan, mutta autokorjaamot on ryöstäjiä !

Viikot ovat rullanneet hyvin tasaisesti, välillä unenpöpperössä päivästä toiseen, välillä piristyneempänä.

Jukka on urakoinut Mattilan uutta rantasaunaa ja kehikko onkin pystyssä. Eiköhän tuo keväällä jo lämpöä pidä …  itseäni kiinnostaa kuinka ihmeessä tuo kokonainen rakennelma saadaan siirrettyä oikealla paikalleen…

 

Koirat ovat pääsääntöisesti vahtineet kotia päivät, mutta välillä vaihtelua tuomaan otan ne töihin mukaan. Nyt niillä olikin jytäviikko, kun Irjan pojat olivat talvilomalla ja Huurukin heilui jonon jatkona. I-pentueesta olikin näin paikalla muut paitsi Maissi ja J-pennuistakin sitten Peetu, Tyyris ja Tikkari. Jos olisikin ollut toisenlaiset kelit, olisi ehkä saatu hauskoja sukulaispotretteja. Nyt ei edes yritetty. Kuin kiusallakin aurinko ei näyttäytynyt kunnolla, tai pakeni ainakin heti kun päästiin kameran kanssa ulos. Tässä nyt jotain otteita Peetun, Dieselin ja Tikkarin hauskanpidosta. 

Riisi ja Diesel  

Let´s Play

Peetu

Tikkari juoksuttaa poikia

Tikkari

Peetu,Tikkari,Diesel ja Riisi

Peetu ja Diesel

Peetu ja Tikkari

Diesel

Peetu

Tikkari

Tikkari ja Peetu

Tikkari ja pojat perässä

 

Jo pitkään mulla on ollut todella vaikeaa tuo lenkille lähtö. Koirien liikutus onkin jäänyt vähän alakanttiin omasta mielestäni.  Hauska lisä on ollut Häpsiin ankeaan remmiliikutukseen tuo potkukelkkailu. Se vetää ja lujaa. Tuota Asemantien jalkakäytävää on helppo paahtaa eestaas, kun valitsee mahdollisimman hiljaisen hetken. Ei ole kyllä montaa kertaa tarvinnut potkaista kun tuon valjastaa, menomatka mennään laukalla, takaisin sen saa jo ravaamaan. Välillä olen ottanut Tikkarin mukaan , se laukkaa hölmistyneen näköisenä kelkan vierellä kun toinen kiskoo ihan tosissaan. Pitäisiko Häpsii myydä Lappiin valjakkokoiraksi??

Lenkkeilyn sijaan olemme heränneet tokoiluintoon.  Vaikka kuinka olen päättänyt, että TK2 riittää, niin Häpsii on opetellut ruutua, luoksetuloa kahdella stopilla jne… Tuo ruutu vaikuttaa olevan sille mahdottoman simppeli. Hyvä irtoavuus, eteenmenon alkeet,hyvä stoppi jne ehkä tekevät hyvää pohjaa – verrattuna miten tätä koitettiin Piipariselle saada tajuntaan. Ei kai tässä sit auta kuin lähteä tunnarikapuloita pilkkomaan, vaikka luulin, ettei mun enää tarvis ;)

Samalla olemme Tikkarin kanssa yrittäneet taas ties kuinka monennen kerran innostua. Sen leikki on vahvistunut hyväksi ja se kelpaa mainiosti palkaksi. Olen kironnut itseäni niin monta kertaa, että miten saatoin päästää pentuajan läpi tekemättä mitään. Tässä voidaan syyttää taas Häpsiitä, mutta itseäni eniten – miksi ottaa pentu, jos edellinen vie kaiken ajan. Ongelmana meillä on  sama ohjaajaherkkyys kuin Riisinkin kanssa. Ja mun varovaisuus vaatia ne ulos mukavuusalueelta, että ne tajuaisi sen kuitenkin olevan mukavaa. Molemmat ottaa kaiken fyysisen pakotteen, siis pienen remmin kiristymisen, erittäin negatiivisena asiana ja lopettavat kaiken tekemisen, vaikka asian tarkoitus olisi toimia herätyksenä. Nyt kuitenkin olemme pääsemässä tästä Tikkarin kanssa yli, ja se on huomannut, ettei mennytkään rikki vaikka olikin pakko. Meillä on ollut oikein kivoja reenituokioita ja se mukavasti nousee aidan takana, kun teen Häppärin kanssa. Ja Riisikin on päässyt puuhaamaan, se on nykyisin niin huomattavan nälkäinen, että tuntuu tekevän nakkipalansa eteen vaikka mitä. Katsotaan, kuinka pitkään meidän innostus riittää, yleensä keväällä on ollut pitkä laiskotusvaihe, kun on niin paljon kaikkea muuta tekemistä.

Tänään on ollut kotipäivä, pientä siivoilua lenkkeilyn ohella. Jos aina välillä saisi edes yhden kaapin siivottua (kuten tänään ;)) imuroinnin ohella, niin pro. Tikkarilla oli kylpy ja tupsutuspäivä, jos ei se nyt puhtaana menisi niin takkuun.