Tänään oli aika tehdä Korvalassa suursiivous. Tyyppi itse huiteli siivouksen ajan ties missä ja palasi paikalla vasta kun työt oli tehty ja ruoka pöydässä. Mustin ja Mirrin poistomyymälästä löytyi loistava talvimökki Korvalle - Korva tosin itse aloitti räystäsremontin välittömästi, joten ilmeisesti arkkitehtuuri ei miellyttänyt juurikaan....
Huomenna pitäisi ajella Virroilla loppuporukkaa moikkaamaan. Mahtaa Dima riemastua "siskot" nähdessään. Säät olisivat saaneet muuttua parempaan, olin niin suunnitellut viikonloppuohjelmaksi mm. joulukorttikuvien ottamisen... Maanantaina sit tullaan takaisin opiskelemaan ja Piu pääsee taas agilityyn. Tänä maanantaina Piu vei Miiaa radalla niin, että... ainakaan vauhti ei nyt näyttäisi olevan se ongelma.
torstaina, marraskuuta 30, 2006
sunnuntai, marraskuuta 26, 2006
Opiskeluja
Kuluneella viikolla on opiskeltu aika paljon. Itse olen pitkästä aikaa istunut luennolla ja tehnyt ryhmätyötä etc. Kummasti sitä heti saa aikaan, kun on ohjattua toimintaa tiettyyn aikaan...
Mutta on koiratkin joutuneet opiskelemaan.Maanantaina Piulla oli agilitytreenit Miian kanssa ja parin yhteistyö on alkanut lupaavasti. Uskon, että talvi säännöllistä treeniä tekee hyvää kakkosluokan kisoja ajatellen! Riisi oli matkassa mukana ja teki ulkona (sateessa of course) pienet tokosulkeiset. Leikkiminen vieraassa paikassa oli ensin hakusessa, mutta hyvin me sit taisteltiin.
Torstaina tokoiltiin kauppakeskus Sellon nurkilla parin muun briardistin kanssa. Sade hieman kasteli ja ihmiset toljotti, mutta mikäs siinä. Koirat saivat ainakin kunnon häiriötreenin. Minulla oli pelkkä Riisi mukana ja "kakara" sai samalla ostoskeskustreenin -nyt neiti osasi jo itse käyttää rullaportaita. Häiriö ei juuri Riisiä haitannut, mutta eipä me peruskontaktiharkkoja kummempaa tehtykään.
Lauantai-iltana Piulla oli agin vapaaharkat ja kahden ohjaajan voimin koitettiin ratkoa ohjauspulmia ja lähinnä keppiongelmia. Loppuverkkana kierrettiin Petikon lenkki viiden koiran voimalla - Riisillä oli hieman kivaa flatti Arvon kera - järjenvalo ei noissa kahdessa teinissä juuri loistanut, kun ne kaahotti sen tunnin pitkin ojia, peltoja ja pusikoita. Riisin menossa ei paljon näkynyt että lauantai-ip oli vietetty velipoika Dieselin seurassa. Dieselin kanssa vähän harjoiteltiin messarikuvioita ja käytiin merenrantalenkillä. Painit sujuivat vauhdikkaasti pitkin Laajasalon peltoa ja yhtä sujuvasti Rinsessa pisti Dieselinkin järjestykseen kuin Siitaman veljet.
Tänään sitä sitten vasta opiskeltiinkin -tai ainakin reissu kesti yli 6h... Aamupäivällä oli hakutreeni Sipoossa. Piulla kokeiltiin Annun erilaisia rullia, ja neiti jopa suostui niitä kantamaan. Piulla tehtiin 3 haamua, joista yksi meni umpipiiloon. Rullat tuli nyt viime kertaa paremmin takaisin ja näytöt oli ok. Ensi kerralla ehkä nenänkäyttöä vielä lisää.
Riisillä aikalailla samanlaiset haamut ilman ilmaisuja. Ensimmäisellä ja viimeisellä se selkeästi joutui avaamaan nenänsä ja tajusi siis käyttääkin sitä. Lopuksi rullaharjoitus keskilinjalla -vähän sähellystä, mutta kyllä se siitä lähtee ;)
Sipoosta hurautettiin Tikkurilaan Ikealle schappareiden tokotreeniin. Ehdin siinä välissä kiertää pikatahtia kaupankin ympäri - samaa tuntui harrastavan puoli kaupunkia, joten ahdasta oli muuallakin kuin parkkipaikalla. Schapeja oli paikalla kuusi ja kaikenlaista puuhattiin. Alkuun tehtiin parkkihallin puolella sosiaaliharjoituksia lähinnä pennuille. Kaikki oli tosi reippaita, vaikka ostoskärryt rämisi, oli ritilälattiaa ja jos minkänäköistä ihmistä ja autoa.
Nyt meidän talous on aika "kuollut", kun kaikki vetäistiin kunnon ruokasatsit naamaan. Koirat painu sohvalle maate, taidan ite mennä perässä...
maanantaina, marraskuuta 20, 2006
Paluu arkeen...
...ja sateeseen.
Loppuuko tämä märkyys ja kura koskaan?
Matkasta on toivuttu ja kassit purettu. Silti olin tyytyväinen, etten ollut ilmottanut Riisiä Jyväskylään. Oma näyttelykestävyys on siis ilmeisen huono.
Eilen oltiin Sipoossa hakuilemassa. Reissun takia taukoa oli taas kolme viikkoa, joten huimaa etenemistä ei ehdi tapahtua. Piulla oli intoa ja vauhtia, mutta rullan palautus perille asti oli päivän probleema. Näytölle lähdössä pientä haparointia, mutta Piuksi näytöt silti suorat ja nopeat. Riisille tehtiin haamuja ja lujaa meni sekin. Jossain kohtaa pitäisi aloittaa ilmaisun pohjatyöt, koska olen päättänyt sen rullalle opettaa.
Tänään jolkoteltiin kunnon metsälenkki (ja kannettiin pärekorillinen sammalta ja risuja kotiin..) ja vähän muisteltiin esine-etsintää. Riisi etsii tarkasti ja ihan hyvällä motivaatiolla, mutta vauhti on melkoisen rauhallista. Vielä.
Alle kamerasta löytyneitä kuvia, kun juniorit palasivat matkoiltaan Siitaman hangille ja äiti Kåålin helmoihin.
Loppuuko tämä märkyys ja kura koskaan?
Matkasta on toivuttu ja kassit purettu. Silti olin tyytyväinen, etten ollut ilmottanut Riisiä Jyväskylään. Oma näyttelykestävyys on siis ilmeisen huono.
Eilen oltiin Sipoossa hakuilemassa. Reissun takia taukoa oli taas kolme viikkoa, joten huimaa etenemistä ei ehdi tapahtua. Piulla oli intoa ja vauhtia, mutta rullan palautus perille asti oli päivän probleema. Näytölle lähdössä pientä haparointia, mutta Piuksi näytöt silti suorat ja nopeat. Riisille tehtiin haamuja ja lujaa meni sekin. Jossain kohtaa pitäisi aloittaa ilmaisun pohjatyöt, koska olen päättänyt sen rullalle opettaa.
Tänään jolkoteltiin kunnon metsälenkki (ja kannettiin pärekorillinen sammalta ja risuja kotiin..) ja vähän muisteltiin esine-etsintää. Riisi etsii tarkasti ja ihan hyvällä motivaatiolla, mutta vauhti on melkoisen rauhallista. Vielä.
Alle kamerasta löytyneitä kuvia, kun juniorit palasivat matkoiltaan Siitaman hangille ja äiti Kåålin helmoihin.
Kaali jahtaa lapsiaan
Riisi ja Kaali painivat
Riisi kyttää veljeään...
keskiviikkona, marraskuuta 15, 2006
Reissut on reissattu
Aikamoiset pari viikkoa takana... en osannut autoa pakatessa arvata mitä tuleman pitää.
Ensin Riisi ja veljensä Huuru korkkasivat junnuluokat Seinäjoki KV:ssa 4.11 Päivi Eerolan tuomaroidessa. Tasaista oli.. Riisi ERI1 PN2 ja sert, Huurulla sama tulos uroksissa.
Sitten maanantaina koitti kauan odotettu matka Puolaan. Olivatkohan nämä pennut kunnolla silmänsä aukaisseet, kun matkaa alettiin suunnitella ;) . Joku oli tosin sitä mieltä, että meidän ei tulisi lähteä, lähtöpäivänä kokolailla kaikki mikä voi mennä pieleen, meni. Lunta tuli koko päivän niin paljon kuin taivaasta mahtuu, ennestään tiet olivat jo jäisiä. Matkailuautossa oli alla kesärenkaat, Keski-Euroopassahan nastarenkaat ovat kiellettyjä. Auto ei siis inahtanutkaan ja koko matka oli hilkulla peruuntua. Lopulta paikallinen valtava nelivetotraktori tuli hinaamaan meidät ensimmäisen 5km matkan isolle tielle. Onneksi isot tiet olivat lähinnä vetisiä.
Laivamatka junnutrion kanssa meni hyvin. Autolta hyttiin piti kiivetä todella jyrkkiä ja kapeita ritiläportaita, mutta pienellä tsemppauksella kaikki kolme ne selvittivät.
Tiistaina huristeltiin läpi Ruotsin ja Tanskan ja pieni pätkä Saksanmaatakin yöpaikkaa etsiessä. Keskiviikkona oli aikomus olla hyvissä ajoin perillä Poznanissa, mutta... Saksan puolella meni aikaa mm koiria lenkittäessä ja auton vesisäiliöiden täytössä (vettä ei niin vaan saanutkaan mistään) .
Puolan rajalla jonottelimme siis pari tuntia suunniteltua myöhemmin, mutta yhä tavoitteena olla Poznanissa valoisaan aikaan. HEH. Aika pian Puolan liikenne näytti meille (toivottavasti) pahimmat puolensa. Tietyöt, keskelle tietä "kuolleet" bussit yms erikoiset liikennesysteemit saivat aikaan sen että 170km matkaan kului lopulta noin 5h. Pahimmillaan jonotimme 2h noin 10km matkalla. Onneksi oli matkailuauto, kahvinkeitin ja televisio ;)
Puolassa olimme siis vasta kahdeksan aikoihin, saimme italialaisten vinkin avulla autolle paikan aivan näyttelyalueen kohdalta pieneltä sivukadulta, varsinainen parkkialue oli varsin kaukana. Näyttely oli aivan keskustassa, kuin Forum Helsingissä Mannerheimintiellä. Koirien ulkoilutus oli varsin vaikeaa, koska vihreää ei juuri ollut. Näyttelyaamunakin lähdimme puoli viideltä tarpomaan pitkin katuja, mutta suuremmitta tuloksitta. Toki alkoi myös sataa vettä, joten seuraava vaihe oli koirien föönaus kadulla -työmatkalla olevat puolalaiset hieman tuijottivat...
Näyttelyhallit olivat tilavia, valoisia, kehät olivat hyvän kokoisia, vessat siistejä jne, mutta puolalaiset eivät kyllä olleet järin kansainvälisiä -kaikki oli vaan puolaksi! Ruokalistat, kuulutukset, infot jne. Selittämällä ja huitomalla kuitenkin pärjättiin.
Näyttelytorstai oli aikamoista hulinaa. Urokset ja nartut arvosteltiin eri kehissä, kehien välissä oli ”fiksusti” leveä käytävä, bokseja ja yleisöä. Eli molempien kehien seuraaminen oli mahdotonta. Riisin vuoroa odotellessa ehdin kurkkia veljien esiintymistä – molemmat saivat excellentit ja Huuru oli viimeiseen asti kiinni tittelissä. Loppujen lopuksi Huuru joutui taipumaan kakkoseksi.
Junnunarttuja oli 20, suurin osa fawneja. Riisin vuoro ei alkanu lupaavasti, kun juuri kehään mennessä edellinen koira rähähti sen kylkeen. Riisi kuitenkin oli niiden yhdeksän joukossa, jotka saivat excellentit. Sitten alkoi juoksutus –ja lopulta meidät juoksutettiin ykköspallille. Riisistä tuli siis JUNIORIMAAILMANVOITTAJA 2006! Loppukisoissa Riisi voitti urosjunnun tullen ROP-junioriksi. Lisäksi meitä juoksutettiin paras narttu-kisassa ja Rop-kisassa. Iltapäivällä oli vuorossa BIS-juniorin valinta. Hienosti Riisi jaksoi yhä esiintyä, vaikka päivä näyttelypaikalla oli venynyt 12-tuntiseksi. Sijoitusta isossa kehässä ei kuitenkaan herunut.
Loppumatkan ajan Riisi saikin leikkiä Rinsessaa ja neiti on ilolla vastaanottanut kaikki onnitteluhalit. Kiitos kaikille onnitteluista!
Perjantaina oli vuorossa shoppailua näyttelypaikalla ja iltapäivällä alkoi kotimatka. Puolan liikenne sujui nyt paremmin ja lopulta ajelimme Saksan läpi Tanskan puolelle yöksi. Lauantain aikana huristeltiin pikkuhiljaa kohti Tukholmaa ja sunnuntai aamuna olimmekin jo kotosuomessa. Sää aiheutti taas pientä jännitystä...onneksi sade tuli lännessä räntänä ja lämpötila pysyi plussalla, joten pääsimme taas ehjänä perille kesärenkaillamme.
Matka meni siis kaikinpuolin hyvin ja täytyy sanoa, että kymmenkuisiksi nuo junnut olivat todella hyvinä matkakavereita! Mutta kyllä Siitaman lumipenkat saivat kyytiä, kun vapaus koitti.
Ja tasapuolisuuden vuoksi myös Piu päätti yllättää. Piiparinen oli viikon hoidossa Diman kaverina Virroilla ja nyt sunnuntaina Heinosen Mari haki sen mukaansa agilitykisoihin Tampereelle. Piu ei ole taas päässyt treenaamaan sitten elo-syyskuun, mutta eipä tuo haitannut... Piu ja Mari voittivat 29 koirakon midiluokan ja samalla Piu siirtyi kisaamaan kakkosluokkaan.
Ensin Riisi ja veljensä Huuru korkkasivat junnuluokat Seinäjoki KV:ssa 4.11 Päivi Eerolan tuomaroidessa. Tasaista oli.. Riisi ERI1 PN2 ja sert, Huurulla sama tulos uroksissa.
Sitten maanantaina koitti kauan odotettu matka Puolaan. Olivatkohan nämä pennut kunnolla silmänsä aukaisseet, kun matkaa alettiin suunnitella ;) . Joku oli tosin sitä mieltä, että meidän ei tulisi lähteä, lähtöpäivänä kokolailla kaikki mikä voi mennä pieleen, meni. Lunta tuli koko päivän niin paljon kuin taivaasta mahtuu, ennestään tiet olivat jo jäisiä. Matkailuautossa oli alla kesärenkaat, Keski-Euroopassahan nastarenkaat ovat kiellettyjä. Auto ei siis inahtanutkaan ja koko matka oli hilkulla peruuntua. Lopulta paikallinen valtava nelivetotraktori tuli hinaamaan meidät ensimmäisen 5km matkan isolle tielle. Onneksi isot tiet olivat lähinnä vetisiä.
Laivamatka junnutrion kanssa meni hyvin. Autolta hyttiin piti kiivetä todella jyrkkiä ja kapeita ritiläportaita, mutta pienellä tsemppauksella kaikki kolme ne selvittivät.
Tiistaina huristeltiin läpi Ruotsin ja Tanskan ja pieni pätkä Saksanmaatakin yöpaikkaa etsiessä. Keskiviikkona oli aikomus olla hyvissä ajoin perillä Poznanissa, mutta... Saksan puolella meni aikaa mm koiria lenkittäessä ja auton vesisäiliöiden täytössä (vettä ei niin vaan saanutkaan mistään) .
Puolan rajalla jonottelimme siis pari tuntia suunniteltua myöhemmin, mutta yhä tavoitteena olla Poznanissa valoisaan aikaan. HEH. Aika pian Puolan liikenne näytti meille (toivottavasti) pahimmat puolensa. Tietyöt, keskelle tietä "kuolleet" bussit yms erikoiset liikennesysteemit saivat aikaan sen että 170km matkaan kului lopulta noin 5h. Pahimmillaan jonotimme 2h noin 10km matkalla. Onneksi oli matkailuauto, kahvinkeitin ja televisio ;)
Puolassa olimme siis vasta kahdeksan aikoihin, saimme italialaisten vinkin avulla autolle paikan aivan näyttelyalueen kohdalta pieneltä sivukadulta, varsinainen parkkialue oli varsin kaukana. Näyttely oli aivan keskustassa, kuin Forum Helsingissä Mannerheimintiellä. Koirien ulkoilutus oli varsin vaikeaa, koska vihreää ei juuri ollut. Näyttelyaamunakin lähdimme puoli viideltä tarpomaan pitkin katuja, mutta suuremmitta tuloksitta. Toki alkoi myös sataa vettä, joten seuraava vaihe oli koirien föönaus kadulla -työmatkalla olevat puolalaiset hieman tuijottivat...
Näyttelyhallit olivat tilavia, valoisia, kehät olivat hyvän kokoisia, vessat siistejä jne, mutta puolalaiset eivät kyllä olleet järin kansainvälisiä -kaikki oli vaan puolaksi! Ruokalistat, kuulutukset, infot jne. Selittämällä ja huitomalla kuitenkin pärjättiin.
Näyttelytorstai oli aikamoista hulinaa. Urokset ja nartut arvosteltiin eri kehissä, kehien välissä oli ”fiksusti” leveä käytävä, bokseja ja yleisöä. Eli molempien kehien seuraaminen oli mahdotonta. Riisin vuoroa odotellessa ehdin kurkkia veljien esiintymistä – molemmat saivat excellentit ja Huuru oli viimeiseen asti kiinni tittelissä. Loppujen lopuksi Huuru joutui taipumaan kakkoseksi.
Junnunarttuja oli 20, suurin osa fawneja. Riisin vuoro ei alkanu lupaavasti, kun juuri kehään mennessä edellinen koira rähähti sen kylkeen. Riisi kuitenkin oli niiden yhdeksän joukossa, jotka saivat excellentit. Sitten alkoi juoksutus –ja lopulta meidät juoksutettiin ykköspallille. Riisistä tuli siis JUNIORIMAAILMANVOITTAJA 2006! Loppukisoissa Riisi voitti urosjunnun tullen ROP-junioriksi. Lisäksi meitä juoksutettiin paras narttu-kisassa ja Rop-kisassa. Iltapäivällä oli vuorossa BIS-juniorin valinta. Hienosti Riisi jaksoi yhä esiintyä, vaikka päivä näyttelypaikalla oli venynyt 12-tuntiseksi. Sijoitusta isossa kehässä ei kuitenkaan herunut.
Loppumatkan ajan Riisi saikin leikkiä Rinsessaa ja neiti on ilolla vastaanottanut kaikki onnitteluhalit. Kiitos kaikille onnitteluista!
Perjantaina oli vuorossa shoppailua näyttelypaikalla ja iltapäivällä alkoi kotimatka. Puolan liikenne sujui nyt paremmin ja lopulta ajelimme Saksan läpi Tanskan puolelle yöksi. Lauantain aikana huristeltiin pikkuhiljaa kohti Tukholmaa ja sunnuntai aamuna olimmekin jo kotosuomessa. Sää aiheutti taas pientä jännitystä...onneksi sade tuli lännessä räntänä ja lämpötila pysyi plussalla, joten pääsimme taas ehjänä perille kesärenkaillamme.
Matka meni siis kaikinpuolin hyvin ja täytyy sanoa, että kymmenkuisiksi nuo junnut olivat todella hyvinä matkakavereita! Mutta kyllä Siitaman lumipenkat saivat kyytiä, kun vapaus koitti.
Ja tasapuolisuuden vuoksi myös Piu päätti yllättää. Piiparinen oli viikon hoidossa Diman kaverina Virroilla ja nyt sunnuntaina Heinosen Mari haki sen mukaansa agilitykisoihin Tampereelle. Piu ei ole taas päässyt treenaamaan sitten elo-syyskuun, mutta eipä tuo haitannut... Piu ja Mari voittivat 29 koirakon midiluokan ja samalla Piu siirtyi kisaamaan kakkosluokkaan.
torstaina, marraskuuta 02, 2006
Pakkailua
Talvi uhkaavasti lähestyy etelääkin, lunta ei ole monta milliä, mutta pakkanen on kuivattanut -ja jäädyttänyt paikkoja. Onneksi vara-auto järjestyi huomiselle, en olisi edes hullun tuurilla päässyt omallani kesärenkailla määränpäähän.
Tänään päästiin jo hieman mukavammassa säässä lenkkeilemaan ja koirat saivat hepuleita pitkin jäätyneitä peltoja. Riisi on selvästi talven lapsi ja nauttii viileästä ja lumesta.
Puolanreissu lähestyy uhkaavasti. Pyykit on pesty, koirien paperit kunnossa "matoleimoja" myöten jne. Huomenna startataan, vauhtia haetaan ensin Seinäjoelta vkonloppuna ja maanantaina hypätään sitten laivaan.
Onneksi Riisi ainakin osaa ottaa pakkaamisen rennosti -toivottavasti matkankin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)