Ihana viikonloppu

Sää on ollut aurinkoinen, helteinen, tyyni - täydellinen kesäsää.
Kalenterissa kaksi päivää tyhjää - täydellinen kesäviikonloppu.

Siispä lauma autoon ja Kuhmalahdelle savusaunaan, uimaan ja nauttimaan. Rapujakin oli, söin kaksi!

Heinäkuu paremmalla puolellaan

 

Sadepäivä. Venyttääkseni lenkille lähtöä ja siivouksen aloittamista on oivallinen aika päivittää kesän ”menot”. Joita on tänä kesänä ollut hämmästyttävän vähän, silti mitään ei ole saanut aikaiseksi. Tai siltä tuntuu.

Viime viikonloppu vierähti töissä , samoin kuin parin viikon takainen. Ja kyllä siellä vaan näin kesällä sitä hulinaa riittää. Viime viikonloppu oli kyllä jotenkin poikkeuksellinen löytöeläinten puolesta. Niitä tuli paljon, ja oikeastaan jokaiseen omistajaan liittyi jotain epämääräistä. Niimpä jokainen meistä työntekijöistä sai vuorollaan päänauontaa niskaansa, uhkailua rikosjutuilla, herjaussyytteillä jne. Tein lastensuojeluilmoituksen ja kuuntelin kuinka "jokainen nainen haluaa vaan vittua" -juttuja niin, että maanantaina kyllä toivoin kesäloman jo alkavan. Vaan pari viikkoa vielä... Ei ole olleet helppoja kaikki hoidettavat eläimet tai niiden kanssa tehtävät päätöksetkään, mutta nuo ihmiset tästä alasta raskaan tekevät. Olisi viikonloppu kokonaisuudessaan taas ollut opettavainen niille, jotka kuvittelevat eläinhoitolan pitämisen olevan koirien rapsuttelua ja metsässä taluttamista. Toki se sitäkin on - parhaimmillaan!

 

Kotona aitaprojekti on yhä vielä vaiheessa, mutta ihan loppumetreillä. Kohta se on maalattu toiseen kertaan ja kunhan viimeinen kulma saadaan viimeisteltyä, se on siinä. Alareunaa on tasoitettu ajamalla siihen multaa, ja viikonloppuna olisi ajatus kylvää nurtsi. Tosin eilinen taas näytti, että sitä multaa pitää ehkä vielä lisätä, kun ”ongelmaohittajiksi” todetut labradorit ryöstäytyivät omistajiltaan ja penneli päätti väkisin tunkea meidän pihaan aidan alta aikuisen kaverin nostattaessa yleisiä kierroksia vieressä flexi perässä kolisten. .. Pentu pelastettiin hännästä vetäen ”kuivalle maalle” ja ihme kyllä, omistajien suurin huoli tuntui olevan että heidän pentunsa on nyt aivan maalissa…

 

Muuta ei pihalla ole vielä saatu aikaan, ajatuksia on. Nurmikkoa tulee uutta vähän sinne tänne, hiekkaosiin tulee uutta sepeliä ja talon edusta pitäisi laatoittaa. Luulen , että tämän jälkeen on jo sen verran syksy, että kukkapenkkien isompi ylösmylläys&muodonmuutos jää ensi kevääseen.  Pikkuhiljaa…



Briarderkkari saatiin pyöräytettyä kunnialla läpi. Luonnollisesti, tavoilleni uskollisesti jätin omat hommani viime tippaan (noh, koirat harjasin niin hyvissä ajoin, että ehtivät uudelleen takkuun…), että to-pe niitä sitten tuskissaan kirjoiteltiin. Mutta lauantaina jokaisella koiralla oli arvostelukaavake ;)

Meidän nelikko sai hillua auto-aitaus-toimistoteltta-alueellaan
ja ainostaan dementikko Piu karkasi...

 

Riisin Lasse-poika kävi turistina morjestelemassa,
oli kiva nähdä ja papparimerkki kotiin turkinhoitajille!

 

Päivä sujui järjestelyjen puolesta kaikin puoli ok ja paljon tuttuja tuli tavattua.  Rankka päivä siitä tuli kun olimme jo perillä Järvenpäässä 06.15. Marita tuli omiensa kanssa matkalta kyytiin ja sujuvasti nuo viideltä jatkoivat aamu-uniaan pakun perässä kaikki sikin sokin. Kuusi koiraa mahtui siis ihan hyvin! Häpsii kävi aamulla kompuroimassa tokon läpi. Juu, tiedostin, että ei se ole vireessä tekemään ykköstulosta, mutta sitä haluaa uskoa ihmeeseen. Hyvin se yritti, mutta kaukana hyvästä se oli. Kaikki istumiset jäivät taas tekemättä. Huoh. Noin muuten sen vointi on ollut yllättävän hyvää. Toivottavasti saan sen hoitoa lomalla vähän eteenpäin. 

Karvaversiot kävivät vuoroillaan kiertämässä kehää ilman suurempaa menestystä, Tikkari oli jopa eri4 isossa avoimessa luokassa. Ensi vuonna uudestaan, ei aina voi voittaa! 

Perhepotretti: Riisi-äippä keskellä ja lapset vasemmalta alkaen
 Peetu, Tyyris, Tikkari ja Halla.

 

Samalla jokseenkin hektisellä erkkari viikolla oltiin parina iltana muuttamassa porukoita Virroilta pois. Kaiken kiireen keskellä ei haikeudelle ehtinyt uhrata ajatustakaan. Nyt ei Virroilla ole itsellekään oikein enää mitään. Toki siellä varmasti tulee pyörähdeltyä joskus jatkossakin, vanhoja muistelemassa. Kotikoti olisi nyt yhtäkkiä Jämsässä. Kivanoloisen talon porukat hommasivat, toivottavasti ehditaan kyläilemään jossain vaiheessa ja tutustumaan seutuun paremmin. Nyt vaan heiteltiin laatikoita eteiseen kaaokseksi.

 
Muuton kourista Piiparinen kotiutui meille paluumuuttaja. Dementikko ei pysynyt muuton jaloissa enää ollenkaan tolkuissaan ja on se osoittautunut aika tontuksi täällä meilläkin. Mutta arki sujuu ja aika vaivaton tuollainen vanha on, jota ei paljon tarvi muuta kuin omassa pihassa lenkkeilyttää. Mutta haikeaa ja surullista , kuinka nopeasti tuollainen pieni alkaa sitten rapistua, kun se aika koittaa. Katsotaan nyt ajan kanssa mikä Piun kotiosoite tulee olemaan, ihmetyttää sen jatkuvaksi äitynyt kissoille ja Dimalle muriseminen, kun täällä se ei isoille ole sanonut sanaakaan.  Jos kissat ja Dima saavat äänestää, niin ne eivät taatusti halua matriarkkaa takaisin.  Elokuussa saavat koko joukkion, kun tuuppaamme nämä sinne hoitoon lomareissumme ajaksi (mitäs muutitte omakotitaloon...lällällää!)

 

 

 

Vihdosta viimein saimme päätettyä kesälomakohteen ja samalla toteutuu vuoden vireillä ollut häämatka ;) Lähdemme muutamaksi päiväksi Prahaan kuluttamaan kameran akkua ja tennarinpohjia. Muuta kovin eriskummallista ei lomaviikoilla olekaan suunnitteilla. Autokauppoja viikkoon pitäisi kait mahduttaa, Transporter on myynnissä ja uusi menopeli pitäisi saada alle.

Ja varmasti vähän lisää mökkeilyä ja uimista, jota nytkin on aurikopäiviin koitettu ujuttaa…

Norppia ? Ehkä, nimiltään Riisi, Tikkari, Halla ja Huuru

Äiti ja tyttäret ainoa lelun kilvoittelussa. Äiti voitti.