Joulu oltiin vaan ja rauhoituttiin.
Ulkona oli kaunista, hivenen kylmää toki, mutta aatonaattona aurinkokin pilkisteli.
Meidän joulunvietto on tiivistettynä tuolla :
http://rizs.kuvat.fi/#/kuvat/Joulunseutua+2012+/
Joulunalla surtiin useampaakin pakkaseen kadonnutta pikkupoikaa ja jotenkin tuo Suvi Teräsniskan Pikkuveljen joulupuuro sai mielen haikeaksi aattona
"
Pikkuveljen joulupuuro nyt lautaselle jää,
mantelista kinaa enää ole ei
ja meidän sateliittikissa kai kehrää ikävää,
sen kanssa mielessäni teen matkan
kotiin myötä joulukyyneleen
mantelista kinaa enää ole ei
ja meidän sateliittikissa kai kehrää ikävää,
sen kanssa mielessäni teen matkan
kotiin myötä joulukyyneleen
Se pilke iloinen sun nappisilmien
tänne leijailee nyt kanssa joulutuoksujen"
tänne leijailee nyt kanssa joulutuoksujen"
Tämä vuosi 2012 jäänee historiaan ihan hyvillä mielin. Vuoden kohokohtana voitaneen pitää meidän häitä, jotka ihanan sään ansiosta voidaan katsoa kokonaisvaltaisesti onnistuneiksi.
Kodissamme olemme edelleen viihtyneet vallan mainiosti ja remonttikin on edennyt huone huoneelta ja uusi terassikin odottelee ensi kesää.
Niin eläinkunta kuin ihmisetkin ollaan pysytty hämmästyttävän terveinä. Itselläni on nyt neljä vuotta töitä takana ilman yhtään sairaslomapäivää - tuonee kyllä huonoa onnea sanoa tätä ääneen...
Koirarintamalla oli tällä vuodelle kauneuspuolen tavoitteita, jotka rikottiin yli odotusten. Häpsiille oli tarkoituskin kokeilla sertejä, mutta nuo kolme sertiä peräkkäisistä esiintymistä oli kyllä hieno setti. Eihän tuo koirana nyt niin ruma ole, jos ei virheetönkään (our nice young male ;)), mutta suurimmat reenit on pitänyt tehdä tuolla käytöspuolella. No showt on nyt Häpsiin osalta ohi ja tuo lyhytkarvaversion on ihana!
Riisin osalle ei tavoitteita edes ollut, erkkariinkin mamma otettiin vaan jälkeläisluokkaa varten ja sitten rinsessa meni ja voitti kaikki! Latviassa käytiin nuorison tukena hakemassa loput sertit Latvian ja Viron valionarvoja varten.
Tikkarille oli tavoitteita ja niitä lisättiinkin vuoden mittaan ja silti ne kaikki täyttyivät. Ensin haettiin cacibit Virosta, Tanskasta ja Suomesta, jotta saatiin CIE kasaan. Sitten toinen Tanskan reissu, jotta saatiin sieltä sertit kasaan ja samalla neljän maan valiotittelit nimen eteen. Hienosti alle kolmevuotiaalta, turkiltaan vielä sangen keskeneräiseltä kaverilta.
Entä sitten ensi vuonna?
Tavoitteena olisi pysyä poissa koiranäyttelyistä ;) Erkkaria ei lasketa. Eikä sitä, jos kaveriksi pitää lähteä...
Pentukuumetta alkaisi olla, johan tuo nuorin on kolme. Mutta kovasti olen tuuminut, että ei neljättä briardia, ihan tuon turkin takia. Juu, olen myös tuuminut, että ei ehkä ylipäätään neljättä... mutta jos se nyt kuitenkin tulisi, niin se on sitten eri rotua ja pienempi ja lyhytkarvaisempi. Mutta musta se kokolailla olisi kuitenkin, jos nyt vähän ruskein merkein ;)
Näiden kanssa... Tikkarin tavoitteet olisi nyt reenipuolella, mutta BHseen on pitkä matka. Sääli, kun jälki kulkee. Häpsii tavoittelee ensi vuonna loppuun TK2n ja pohtii JK1stä. Muuten se olisi varmasti työstettävissä, mutta ne hypyt. Pitää nyt pähkätä ja varmaan saada tuo kuvattua ennenkuin voi alkaa keväällä sitä yhtään treenimään. Jos selässä on häikkää niin saa kisat jäädä siihen. Hieronnassahan sieltä ei mitään isoa huomautettavaa löytynyt.
Ja jos yrittäisi nyt edes luvata lenkkeillä enemmän!
Täällä kotona pitäisi työstää ainakin eteinen kuntoon ja kevään tullen piha-ja aitatalkoita riittää. Kuhmalahdella pitäisi saada yksi sauna valmiiksi ja kaikenmoista muutakin.
Eli eiköhän sitä touhua riitä ihan jokaiselle ensi vuodenkin päivälle!