keskiviikkona, joulukuuta 20, 2006

Joululoma



Eilen suoritettiin siirtyminen Virroille, joululoma voi alkaa. Kakarat on tietenkin innoissaan, varsin kun yöllä satoi pari senttiä lunta. Nyt saavat olla ja juosta, pitää joululomaa nekin. Toivottavasti kelit pysyis hyvänä, niin olis mukavampi viettää aikaa ulkosalla.

Vuosi on ollut kerrassaan hieno! On treenattu ja kisattu, onnistuttu ja epäonnistuttu. Mainetta ja kunniaakin on kertynyt tälle vuodelle reilusti yli odotusten. Tärkeintä on kuitenkin ollut, että koirat ovat pysyneet terveinä ja kakaroista on kasvanut mukavaluontoisia otuksia. Ei voi kuin lähettää sylillisen kiitoksia kasvattajille näistä koirista.
Vuoden ainoa suru syntyi Liinan poismenosta. Tuntuu hassulta muistella viime joulua, johon Lii vielä niin vahvasti kuuluu. Mutta, pennut ovat taanneet sen, että elämä jatkuu -ja näinhän sen kuuluu mennäkin.

Jatkuu ensivuonna... ;)

sunnuntaina, joulukuuta 17, 2006

Hakuilemassa




"Missä ukko"












Tänään oltiin Kirkkonummella hakuilemassa. Piu toimi tänään erittäin mallikelpoisesti. Kaksi ekaa rullan palautusta oli erinomaisia ja näyttö suora ja nopea. Kolmannella ihan vähän mietti rullan kanssa suuntaa, mutta loppu nätisti. Hyvä Piippa! Riisillä oli _hieman_ vauhti päällä ja kakara kaahotti kaikista maalimiehistä ohi. Ilmeisesti se nenä sitten kuitenkin toimii, koska kaikki löytyivät, kun Riisi muisti jarrutella. Hienosti se itsenäisesti kauempanakin jää toimimaan, eikä tule ruinaamaan apuja. Piuhan raunioiden alkeissa tuli samantien pois ja luovutti, ellei heti törmännyt ukkoon.


Siellä se haamu heiluu...













Piu menossa näytölle ;)








Eilen vähän tehtiin esineitä Riisin kanssa.Tässä saadaan kyllä raapia päätä vielä toinenkin kerta. Vaikuttaa siltä, että meidän opiskelumetodi ei nyt ole ihan oikea. Pitänee hankkia ohjeita viisaammilta.

Huomenna on vielä Piun agilitytreeni ja sitten koiratkin jäävät joululomalle, ihan ansaitulle sellaiselle.

torstaina, joulukuuta 14, 2006

Piusta tuli partis...

Taas on kohta uusi viikko kahlattu sateessa, mutta jospa se nyt loppuis... viikonlopulle luvattiin jo -1!
Piu oli maanantain agilityssä aikas taitava, se menee hyvin ja kovaa juuri niin kauan kuin ohjaajakin, mutta rankaisee kyllä ohjausvirheestä hyvin äkkiä säntäämällä väärälle esteelle.

Tänään tein taas "syntiä" monen schapeihmisen mielestä. Piu pääsi kunnon kylpyyn, hautumaan hoitoaineeseen, föönaukseen, kampaukseen ja tassukarvojen pyöristykseen ;) Nyt on meidän ihanan tuoksuinen pikku partacollie. Monessa rodussa koiria puunataan kuin viimeistä päivää ennen näyttelyä ja itse aina innolla odotan, että saan pestä koiran kehän jälkeen... Eipä Piuta kokonaisuutena ole pesty aineilla kuin joskus kesällä, alkukesällä vielä. Ensi vuonna Piippa tuskin pääsee kehiin, jos ei sitten jonnekin näyttämään mallia junioreille.

lauantaina, joulukuuta 09, 2006

Messarikuulumisia




Riisi valmistautumassa
















Tänään on taas näytelty oikein urakalla! Koko pitkä päivä siinä kului, vaikka matkaan ei mennyt kuin 10minuuttia.
Schapet alkoivat heti aamusta, niitä oli ilmoitettu Paavo Mattilalle 37 , mutta kymmenkunta oli poissa. Piu otti ja yllätti voittamalla valionartut ja kävi paras narttu-kisassa tiukan taiston nuorten luokan voittajan kanssa -ravaten lopulta voittoon. Lopussa Piu vei ROPin "sukulaismies" Roopen ollessa VSP - lohdutuspalkintona Jenna sai esittää Piun isossa kehässä ;)
Vieläkään en ihan tajua, että Piu voitti ja sai tittelin, mutta kai se niin sitten meni!

Kaiken hulinan keskellä muistettiin viedä Piu ROP-kuvaukseen, nyt sitten odotellaan tammikuun Koiramme-lehteä ja kuvan onnistumista. Päivä jatkui briardkehällä ja tuttujen rotutovereiden joukkoon oli saapunut haastajia myös länsinaapurista -eivätkä turhaan tulleetkaan. Urosten tittelit molemmat lähtivät Ruotsiin, nartuissa molemmat jäivät Suomeen.
Riisin velipojat Huuru ja Diesel kamppailivat itsensä junnuluokan sijoille 2 ja 3, ERIt ja kivat arvostelut.
Ja tsädäm. Riisi Rinsessa voitti junnutytöt, sai JV-06 tittelin, oli PN2 ja sai sertin. Eipä paljon enempää voi 11kuiselta odottaa -tai päivältä ylipäätään!

















Nyt on mukava jäädä joululomille, katsotaan mitä koiramaista ensi vuonna keksitään.

tiistaina, joulukuuta 05, 2006

Häitä ja Hulinaa

Viikonloppu vierähti Virroilla ja lauantaina saatiin taas yksi kaveri naimisiin. Kyllä tuo paikasta toiseen siirtyminen on ankeaa ja aikaavievää, vaikka kieltämättä omalla autolla kulkeminen on luksusta julkisiin verrattuna -koirien kanssa siis. Muistan ne kerrat kun istuin Liinan ja Piun kanssa välillä täpötäydessä bussissa tuota yli 4 tunnin matkaa. Vielä rinkka selkään ja chinculaatikko kainaloon... ei niin leppoisaa.

Dima oli varsin riemuissaan, kun lauma laajeni. On se aikamoinen menijä -uskomatonta, ettei siinä ja Piussa ole juuri mitään yhteistä, ei luonteessa eikä ulkonäössä. Dima on selkeästi wannabe-briard...ehkä se aikuistuttuaan alkaa muistuttaa enemmän schapea ;) Karva alkaa nyt vaihtua, pitää jouluna ottaa turkin tehohoitokuuri. Toivottavasti juoksu nyt alkaisi ja neiti huomaisi lopettaa kasvunsa. (och samma på Sussie; Dima är samma otroligt energisk "monstervalp" som tidigare ;) )



Dima 8,5kk

torstaina, marraskuuta 30, 2006

Remonttia Korvalassa

Tänään oli aika tehdä Korvalassa suursiivous. Tyyppi itse huiteli siivouksen ajan ties missä ja palasi paikalla vasta kun työt oli tehty ja ruoka pöydässä. Mustin ja Mirrin poistomyymälästä löytyi loistava talvimökki Korvalle - Korva tosin itse aloitti räystäsremontin välittömästi, joten ilmeisesti arkkitehtuuri ei miellyttänyt juurikaan....














Huomenna pitäisi ajella Virroilla loppuporukkaa moikkaamaan. Mahtaa Dima riemastua "siskot" nähdessään. Säät olisivat saaneet muuttua parempaan, olin niin suunnitellut viikonloppuohjelmaksi mm. joulukorttikuvien ottamisen... Maanantaina sit tullaan takaisin opiskelemaan ja Piu pääsee taas agilityyn. Tänä maanantaina Piu vei Miiaa radalla niin, että... ainakaan vauhti ei nyt näyttäisi olevan se ongelma.

sunnuntaina, marraskuuta 26, 2006

Opiskeluja















Kuluneella viikolla on opiskeltu aika paljon. Itse olen pitkästä aikaa istunut luennolla ja tehnyt ryhmätyötä etc. Kummasti sitä heti saa aikaan, kun on ohjattua toimintaa tiettyyn aikaan...

Mutta on koiratkin joutuneet opiskelemaan.Maanantaina Piulla oli agilitytreenit Miian kanssa ja parin yhteistyö on alkanut lupaavasti. Uskon, että talvi säännöllistä treeniä tekee hyvää kakkosluokan kisoja ajatellen! Riisi oli matkassa mukana ja teki ulkona (sateessa of course) pienet tokosulkeiset. Leikkiminen vieraassa paikassa oli ensin hakusessa, mutta hyvin me sit taisteltiin.

Torstaina tokoiltiin kauppakeskus Sellon nurkilla parin muun briardistin kanssa. Sade hieman kasteli ja ihmiset toljotti, mutta mikäs siinä. Koirat saivat ainakin kunnon häiriötreenin. Minulla oli pelkkä Riisi mukana ja "kakara" sai samalla ostoskeskustreenin -nyt neiti osasi jo itse käyttää rullaportaita. Häiriö ei juuri Riisiä haitannut, mutta eipä me peruskontaktiharkkoja kummempaa tehtykään.

Lauantai-iltana Piulla oli agin vapaaharkat ja kahden ohjaajan voimin koitettiin ratkoa ohjauspulmia ja lähinnä keppiongelmia. Loppuverkkana kierrettiin Petikon lenkki viiden koiran voimalla - Riisillä oli hieman kivaa flatti Arvon kera - järjenvalo ei noissa kahdessa teinissä juuri loistanut, kun ne kaahotti sen tunnin pitkin ojia, peltoja ja pusikoita. Riisin menossa ei paljon näkynyt että lauantai-ip oli vietetty velipoika Dieselin seurassa. Dieselin kanssa vähän harjoiteltiin messarikuvioita ja käytiin merenrantalenkillä. Painit sujuivat vauhdikkaasti pitkin Laajasalon peltoa ja yhtä sujuvasti Rinsessa pisti Dieselinkin järjestykseen kuin Siitaman veljet.

Tänään sitä sitten vasta opiskeltiinkin -tai ainakin reissu kesti yli 6h... Aamupäivällä oli hakutreeni Sipoossa. Piulla kokeiltiin Annun erilaisia rullia, ja neiti jopa suostui niitä kantamaan. Piulla tehtiin 3 haamua, joista yksi meni umpipiiloon. Rullat tuli nyt viime kertaa paremmin takaisin ja näytöt oli ok. Ensi kerralla ehkä nenänkäyttöä vielä lisää.
Riisillä aikalailla samanlaiset haamut ilman ilmaisuja. Ensimmäisellä ja viimeisellä se selkeästi joutui avaamaan nenänsä ja tajusi siis käyttääkin sitä. Lopuksi rullaharjoitus keskilinjalla -vähän sähellystä, mutta kyllä se siitä lähtee ;)
Sipoosta hurautettiin Tikkurilaan Ikealle schappareiden tokotreeniin. Ehdin siinä välissä kiertää pikatahtia kaupankin ympäri - samaa tuntui harrastavan puoli kaupunkia, joten ahdasta oli muuallakin kuin parkkipaikalla. Schapeja oli paikalla kuusi ja kaikenlaista puuhattiin. Alkuun tehtiin parkkihallin puolella sosiaaliharjoituksia lähinnä pennuille. Kaikki oli tosi reippaita, vaikka ostoskärryt rämisi, oli ritilälattiaa ja jos minkänäköistä ihmistä ja autoa.

Nyt meidän talous on aika "kuollut", kun kaikki vetäistiin kunnon ruokasatsit naamaan. Koirat painu sohvalle maate, taidan ite mennä perässä...

maanantaina, marraskuuta 20, 2006

Paluu arkeen...

...ja sateeseen.
Loppuuko tämä märkyys ja kura koskaan?


Matkasta on toivuttu ja kassit purettu. Silti olin tyytyväinen, etten ollut ilmottanut Riisiä Jyväskylään. Oma näyttelykestävyys on siis ilmeisen huono.

Eilen oltiin Sipoossa hakuilemassa. Reissun takia taukoa oli taas kolme viikkoa, joten huimaa etenemistä ei ehdi tapahtua. Piulla oli intoa ja vauhtia, mutta rullan palautus perille asti oli päivän probleema. Näytölle lähdössä pientä haparointia, mutta Piuksi näytöt silti suorat ja nopeat. Riisille tehtiin haamuja ja lujaa meni sekin. Jossain kohtaa pitäisi aloittaa ilmaisun pohjatyöt, koska olen päättänyt sen rullalle opettaa.

Tänään jolkoteltiin kunnon metsälenkki (ja kannettiin pärekorillinen sammalta ja risuja kotiin..) ja vähän muisteltiin esine-etsintää. Riisi etsii tarkasti ja ihan hyvällä motivaatiolla, mutta vauhti on melkoisen rauhallista. Vielä.



Alle kamerasta löytyneitä kuvia, kun juniorit palasivat matkoiltaan Siitaman hangille ja äiti Kåålin helmoihin.

Kaali jahtaa lapsiaan

Riisi ja Kaali painivat

Riisi kyttää veljeään...

keskiviikkona, marraskuuta 15, 2006

Reissut on reissattu

Aikamoiset pari viikkoa takana... en osannut autoa pakatessa arvata mitä tuleman pitää.

Ensin Riisi ja veljensä Huuru korkkasivat junnuluokat Seinäjoki KV:ssa 4.11 Päivi Eerolan tuomaroidessa. Tasaista oli.. Riisi ERI1 PN2 ja sert, Huurulla sama tulos uroksissa.

Sitten maanantaina koitti kauan odotettu matka Puolaan. Olivatkohan nämä pennut kunnolla silmänsä aukaisseet, kun matkaa alettiin suunnitella ;) . Joku oli tosin sitä mieltä, että meidän ei tulisi lähteä, lähtöpäivänä kokolailla kaikki mikä voi mennä pieleen, meni. Lunta tuli koko päivän niin paljon kuin taivaasta mahtuu, ennestään tiet olivat jo jäisiä. Matkailuautossa oli alla kesärenkaat, Keski-Euroopassahan nastarenkaat ovat kiellettyjä. Auto ei siis inahtanutkaan ja koko matka oli hilkulla peruuntua. Lopulta paikallinen valtava nelivetotraktori tuli hinaamaan meidät ensimmäisen 5km matkan isolle tielle. Onneksi isot tiet olivat lähinnä vetisiä.

Laivamatka junnutrion kanssa meni hyvin. Autolta hyttiin piti kiivetä todella jyrkkiä ja kapeita ritiläportaita, mutta pienellä tsemppauksella kaikki kolme ne selvittivät.














Tiistaina huristeltiin läpi Ruotsin ja Tanskan ja pieni pätkä Saksanmaatakin yöpaikkaa etsiessä. Keskiviikkona oli aikomus olla hyvissä ajoin perillä Poznanissa, mutta... Saksan puolella meni aikaa mm koiria lenkittäessä ja auton vesisäiliöiden täytössä (vettä ei niin vaan saanutkaan mistään) .



















Puolan rajalla jonottelimme siis pari tuntia suunniteltua myöhemmin, mutta yhä tavoitteena olla Poznanissa valoisaan aikaan. HEH. Aika pian Puolan liikenne näytti meille (toivottavasti) pahimmat puolensa. Tietyöt, keskelle tietä "kuolleet" bussit yms erikoiset liikennesysteemit saivat aikaan sen että 170km matkaan kului lopulta noin 5h. Pahimmillaan jonotimme 2h noin 10km matkalla. Onneksi oli matkailuauto, kahvinkeitin ja televisio ;)














Puolassa olimme siis vasta kahdeksan aikoihin, saimme italialaisten vinkin avulla autolle paikan aivan näyttelyalueen kohdalta pieneltä sivukadulta, varsinainen parkkialue oli varsin kaukana. Näyttely oli aivan keskustassa, kuin Forum Helsingissä Mannerheimintiellä. Koirien ulkoilutus oli varsin vaikeaa, koska vihreää ei juuri ollut. Näyttelyaamunakin lähdimme puoli viideltä tarpomaan pitkin katuja, mutta suuremmitta tuloksitta. Toki alkoi myös sataa vettä, joten seuraava vaihe oli koirien föönaus kadulla -työmatkalla olevat puolalaiset hieman tuijottivat...

Näyttelyhallit olivat tilavia, valoisia, kehät olivat hyvän kokoisia, vessat siistejä jne, mutta puolalaiset eivät kyllä olleet järin kansainvälisiä -kaikki oli vaan puolaksi! Ruokalistat, kuulutukset, infot jne. Selittämällä ja huitomalla kuitenkin pärjättiin.

Näyttelytorstai oli aikamoista hulinaa. Urokset ja nartut arvosteltiin eri kehissä, kehien välissä oli ”fiksusti” leveä käytävä, bokseja ja yleisöä. Eli molempien kehien seuraaminen oli mahdotonta. Riisin vuoroa odotellessa ehdin kurkkia veljien esiintymistä – molemmat saivat excellentit ja Huuru oli viimeiseen asti kiinni tittelissä. Loppujen lopuksi Huuru joutui taipumaan kakkoseksi.

Junnunarttuja oli 20, suurin osa fawneja. Riisin vuoro ei alkanu lupaavasti, kun juuri kehään mennessä edellinen koira rähähti sen kylkeen. Riisi kuitenkin oli niiden yhdeksän joukossa, jotka saivat excellentit. Sitten alkoi juoksutus –ja lopulta meidät juoksutettiin ykköspallille. Riisistä tuli siis JUNIORIMAAILMANVOITTAJA 2006! Loppukisoissa Riisi voitti urosjunnun tullen ROP-junioriksi. Lisäksi meitä juoksutettiin paras narttu-kisassa ja Rop-kisassa. Iltapäivällä oli vuorossa BIS-juniorin valinta. Hienosti Riisi jaksoi yhä esiintyä, vaikka päivä näyttelypaikalla oli venynyt 12-tuntiseksi. Sijoitusta isossa kehässä ei kuitenkaan herunut.















Loppumatkan ajan Riisi saikin leikkiä Rinsessaa ja neiti on ilolla vastaanottanut kaikki onnitteluhalit. Kiitos kaikille onnitteluista!



















Perjantaina oli vuorossa shoppailua näyttelypaikalla ja iltapäivällä alkoi kotimatka. Puolan liikenne sujui nyt paremmin ja lopulta ajelimme Saksan läpi Tanskan puolelle yöksi. Lauantain aikana huristeltiin pikkuhiljaa kohti Tukholmaa ja sunnuntai aamuna olimmekin jo kotosuomessa. Sää aiheutti taas pientä jännitystä...onneksi sade tuli lännessä räntänä ja lämpötila pysyi plussalla, joten pääsimme taas ehjänä perille kesärenkaillamme.














Matka meni siis kaikinpuolin hyvin ja täytyy sanoa, että kymmenkuisiksi nuo junnut olivat todella hyvinä matkakavereita! Mutta kyllä Siitaman lumipenkat saivat kyytiä, kun vapaus koitti.

Ja tasapuolisuuden vuoksi myös Piu päätti yllättää. Piiparinen oli viikon hoidossa Diman kaverina Virroilla ja nyt sunnuntaina Heinosen Mari haki sen mukaansa agilitykisoihin Tampereelle. Piu ei ole taas päässyt treenaamaan sitten elo-syyskuun, mutta eipä tuo haitannut... Piu ja Mari voittivat 29 koirakon midiluokan ja samalla Piu siirtyi kisaamaan kakkosluokkaan.

torstaina, marraskuuta 02, 2006

Pakkailua















Talvi uhkaavasti lähestyy etelääkin, lunta ei ole monta milliä, mutta pakkanen on kuivattanut -ja jäädyttänyt paikkoja. Onneksi vara-auto järjestyi huomiselle, en olisi edes hullun tuurilla päässyt omallani kesärenkailla määränpäähän.


Tänään päästiin jo hieman mukavammassa säässä lenkkeilemaan ja koirat saivat hepuleita pitkin jäätyneitä peltoja. Riisi on selvästi talven lapsi ja nauttii viileästä ja lumesta.



















Puolanreissu lähestyy uhkaavasti. Pyykit on pesty, koirien paperit kunnossa "matoleimoja" myöten jne. Huomenna startataan, vauhtia haetaan ensin Seinäjoelta vkonloppuna ja maanantaina hypätään sitten laivaan.
Onneksi Riisi ainakin osaa ottaa pakkaamisen rennosti -toivottavasti matkankin.

maanantaina, lokakuuta 30, 2006

Sadetta ja tokoiluja

Vettä on pudottanut taas pitkin päivää. Raahauduin jopa syksyn ensimmäiselle luennolle tänään.
Koirien lenkki jäi pimeään -remmissä vaellusta siis vain. Jätin väliin briardporukan tokoilut Espoossa tänään, koska epäilin kelin pakastumista -ne kesärenkaat...
Tokoiltiin sen sijaan kotona. Opeteltiin merkille menoa, tunnarikapulan pitoa, kauko-ohjauksen liikerataa jne. Istu-maahan-istu on helpompaa, mutta seisomisesta maahan ei... Tuon noudon kanssa voi olla työmaata, meinaa tulla puutikkuja...ja toinen vaihtoehto on "en ota sit ollenkaan".
Piu herkutteli Riisin opintojen ajan kanankaulalla vessassa.

Testattiin myös Liinalta perittyjen kurakamppeiden sopivuutta. Jos nämä kelit jatkuu niin näyttelyaamuina voi olla kätevää suojautua. Onneksi meidän briardtytöt ovat aikas samaa kokoa.

sunnuntaina, lokakuuta 29, 2006

Hakuiluja ynnämuuta

Viikonloppu hurahti, liekö myrsky nopeuttanut sen etenemistä. Ei auttanut, että kellojen kääntö antoi yhden tunnin extraa. Riisi on ollut kovin aamuvirkku molempina aamuina. Lauantaina luulin saavani nukkua pitkään, koska kotiuduimme kaverien tupareista vasta aamupuolella ja Riisi juoksenteli myrskyn keskellä pellolla joskus kahdelta yöllä. Ei, hän on tottunut nousemaan kahdekselta. Piste. Tänäänkään vakuuttelut kellojen kääntämisestä ei menneet läpi.













Tänään päästiin pitkästä aikaa hakuilemaan! Muut harrastukset on haitanneet turhankin kanssa sitä lajia ja taas kauneus vie kaksi seuraavaa vkonloppua. Piun ukot olivat helppoja ja helposti nuo löytyivätkin. Rullanotto tökki hieman ja palautus tapahtui mutkien kautta. Näytölle mennessä kaveri meinasi unohtaa missä se maalimies oikein olikaan..blondi mikä blondi. Seuraavilla kerroilla mulla pitää olla paremmat herkut kuin ukoilla, että rulla palautus innokkaammin ja näyttöihin hakee suoraviivaisuutta. Hyvin tuo kuitenkin tajuaa siihen nähden, miten pitkä aika raunioista on.
Riisin motto oli into ja iloisuus. Pidättyväisyys ei ole paheemme. Rytinällä mentiin ja ukot löytyi, helppojahan nuo vielä. Hyvin on juossut nenä ilmassa eli jäljestyksen merkkejä ei ole.



















Eilen metsäiltiin naapurin flattimiesten kanssa. Teinit Riisi ja Rupu poseerasivat sekunnin vaahteranlehtien kanssa. Muistui mieleen kuinka vuosi sitten kuvasin samassa paikassa Liinaa ja Piuta. Snif. Tuntuu kuin se olisi juuri. Liinan hepulit lehtikasassa ja sen haukkukomennus kun aina vaan piti poseerata. Soisi sen mummon tuossa vieläkin pitävän jöötä.

perjantaina, lokakuuta 27, 2006

Myrskyä odotellen



















Sää on melkoisen kehno ja jos uhkaukset pätevät, niin huonompaa on tulossa. Tämän hetkinen tuuli ja vesi/raesade riittäisi mainiosti... Äsken käytiin kastumassa&lenkkeilemassä. Minä ja Piu hieman "innottomasti" lätäköitä kierrellen, Riisi sen sijaa nautti meidänkin edestä. Jokainen lätäkkö on tsekattava &maistettava. Ojista on tulvinut liki jokia ja metsässä virtasi puro jos toinenkin. Liekö tuossa eläimessä ollut yhtään kuivaa karvaa kotiin tullessa ellen olisi hieman hillinnyt... Montako vuotta pitää omistaa briardi periäkseen tuon elämänilon???















Korvalla oli tänään siivouspäivä ja pikkutyyppi on pomppinut innolla ympäri nurkkia. Riisin tekisi NIIIIIN kovasti mieli vähän leikkiä! Pakko vaan rajoittaa, kun Korva ei osaa yhtään varoa. Se on niin tottunut pompottamaan aikuisia koiria, jotka ovat aina väistäneet sitä, ettei se käsitä Riisin ja Diman olevan vähän eri maata. Tosin en voi unohtaa Liinan kostoa silloin taannoin; Korvan oikein härnätessä koiria, Lii kerran asetti etutassunsa Korvan hännälle aivan kuin tarkoituksella. Chinsu nyki ja nyki ja "kiroili" ja minä komensin Liinaa. Lilli vaan seisoi aivankuin kuurona suostumatta liikahtamaankaan. Lieko korvastakin tulossa jo vanha, kun tuntuu että sen luonteesta on pahin temperamentti kadonnut. Johan tuo ainakin 9v on; löytöeläin kun on, niin tarkkaa ikää ei tiedetä.

torstaina, lokakuuta 26, 2006

Lokakuun loppumista odotellen

Kohta kuukausi on lusittu sateista lokakuuta. Päivityksiä ei ole tullut tehtyä, kun ei ole tehty mitään erityisempää.

Dimpe oli Hesassa lopulta kolme viikkoa, ja trion kanssa elo oli hauskaa -joskin aika koiraisaa. Varsinkin, kun loppua kohti sää muuttui märäksi ja kolmen koiran peseminen tuolla minikokoisessa kylppärissä on aika extremeä.

Pari viikkoa oltiin taas tienpäälläkin, kierreltiin Pirkanmaalla moikkailemassa tuttuja. Tähän kuului tietenkin myös pidemmän kaavan mukaan Riisin sukulaisvierailut Siitamaan.
Reissaaminen on sen verran haitannut harrastuksia, että hakutreeneihin tuli kolmen viikon tauko. Muutaman kerran on sentään tokoiltu ja Virroilla innostuttiin aloittelemaan esineruutua. Alkukankeuden jälkeen Riisi tajusi, että myös metsässä voi leikkiä. Into on muutaman harjoitteen kautta kasvanut, ja nenäkin toimii. Kyllä siitä pikkuhiljaa hyvä tulee. Tarkoitus olisi ennen talven tuloa ottaa vielä muutaman jäljen sarja ja jatkaa sitten keväällä -jospa vaikka jonkun ohjauksessakin.














Riisin mittariin kolahti viime viikolla 10kk -voiko se oikeasti olla jo noin iso tyttö? Aikuistuminen näkyy ehkä karvanlähdössä, pentupumpulia lähtee tällä hetkellä ihan mukavaan tahtiin -tietenkin, kun junioriluokka odottaa. Seinäjoella pyörähdetään harjoittelemassa ennen lähtöä Puolaan. Maailmanvoittajassa toisistaan mittaa ottaa 138 briardia, ja vain 20 junnunarttua. Reissun jälkeen ollaan viisaampia -myös siitä millaista on matkustaa tuon välillä melko vauhdikkaan junnutrion kanssa.

sunnuntaina, lokakuuta 01, 2006

Näyttelyviikonloppu

Viikolla ei tapahtunut mitään ihmeellistä, mutta viikonlopulle oli taas kerääntynyt ohjelmaa.

Lauantaina vietettiin päivä pentunäyttelyssä Diman kanssa, mutta toki "isosiskot" olivat reissussa mukana. Dima oli rotunsa ainoa, sai KP:n Tomasz Borkowskilta ja oli siis ROP-pentu. Jäimme odottelemaan ryhmät, joissa sijoitusta ei herunut. Dima oli reipas, ei arastellut hallin liukasta lattiaa eikä tuomaria. Liikeosuudet esiintymisestä sujuivat ok, mutta seisominen oli vielä hankalaa.
"Nice typical very happy being in the ring with good proportions. A little up in loin part. Nice typical head. Good bite. Nice, round eyes, dark. Excellent coat type. Typical efficient movements. Strong bone. Very elegant. "
















Jos ei kummia tule, niin Dimpe nähdään kehissä seuraavan kerran ensi vuonna juniorina.


Sunnuntaina jälleen Hyvinkäälle koko trion kanssa... Tänään kehään pääsi Piu.
Satu Tanner kera kahden harjoitusarvostelijan ruotivat läpi 28 schapea. Piu sai mielestäni erittäin rehellisen arvostelun : "Sopivankokoinen, hieman pitkän vaikutelman antava, hyvänkokoinen pää, riit. kallon leveys, riitt. kaula, tasainen hyvä ylälinja, hieman avoimet kulmaukset edessä & olkavarsi tulisi olla pidempi. Riitt. syvä rintäkehä, joka voisi olla hieman pidempi. Toivoisin enemmän polvikulmausta, erin.om. kinnerkulmaus. Toivoisin hieman karkeamman peitinkarvan. Liikkuu joustavasti, joskin ahtaasti takaa ja leveästi edestä."
Tällä irtosi EH valiotyttöjen seassa.

maanantaina, syyskuuta 25, 2006

Viikonloppu vierähti taas melkolailla koiramaisissa merkeissä - yllättäen...

Perjantaina vietettiin Autotonta päivää ja sen kunniaksi ajeltiin Riisin kanssa bussilla keskustaan. Bussissa se oli elämänsä toista kertaa ja lötkähti samantein makoilemaan ihan rauhassa. Kotimatkalla se jo liki kuorsasi... Keskustassa vaellettiin ilman suurta päämäärää, kuljettiin ihmismassojen mukana, ihmeteltiin ratikanryskettä, tutustuttiin Stockan remonttisysteemeihin etc. Tarkoitus oli lähteä Diman kanssa samanlaiselle privamatkalle, mutta olin itse aivan puhki hälinästä...

Sen sijaan perjantai-iltana pakattiin laumat autoon ja ajettiin Laajasalon merenrantaan Irjan kanssa. Riisi ja Diesel sai viuhtoa keskenään, Diman roikkuessa hommassa mukana. Harmi, että oli jo niin pimeää, ettei kamerasta ollut iloa!


Lauantaina vietettiin aamupäivä tokokisoissa kannustamassa Maijaa ja Hörppistä; yhteistyön tuloksena oli kolmostulos. Hörpän mielestä Riisi ei ollut ollenkaan miellyttävä -sen sijaan Dima oli! Meidän Trio oli kisakatsomossa kohtuullisen iisisti, eivätkä _edes_ karanneet kehään kesken suoritusten. Dimasta huomaa, että se on tottunut viikossa hälinöihin ja toisiin koiriin jo tosi hyvin.
















Sunnuntaina ajeltiin Pornaisiin mätsäriin Diman ensiesiintymiseen. Koiria oli ilmoitettu yllättävän paljon. Riisi sai pennuissa punaisen, mutta ei sitten enää sijoittunut, vaikka esiintyikin Jennan kanssa hienosti. Dima sai myös punaisen ja yllättäen tuomari poimi sen punaisten pentujen voittajaksi! Meidän Kumipallon! Neiti oli tosi reipas ja antoi ihan hienosti tuomarin käsitellä. Malttia vaan ei ole yhtään ja koko ajan pitäisi heilua. Dima voitti sitten sinisten pentujen voittajan lagoton, ollen siis BIS-pentu (pentuja oli noin 40). Oikeassa BIS-kisassa olimme viidensiä. Schapepäivän kruunasi Jennan Roopen BIS2 sija, Roope siis voitti eri tuomarilla ensin isot koirat.












Koirien mielestä paras osuus oli sänkipeltopainit shown jälkeen. Riisi koitti leikittää kuutt schapea ja Dima tapaili uusia sukulaisiaan. Lopputuloksena oli 7 väsynyttä koiraa + pari omistajaa...

perjantaina, syyskuuta 22, 2006

















Viikko on edennyt reippaasti kaikenlaista puuhastellen. Runsas ulkoilu on pitänyt kolmikon suht rauhallisina sisätiloissa ja kaikenkaikkiaan arki on ollut helpompaa kuin oletin. Dima on yllättänyt fiksulla käytöksellään, se ei juurikaan lenkeillä ota häiriötä mistään. Kolmikko ohittaa liki löysin remmein myös vastaantulevat koirat.














Keskiviikkona oli tokoilupäivä, pari muutakin schapparia tuli Viikkiin opiskelemaan. Piu sai pitkästä aikaa treenailla isojen tyttöjen juttuja ja mukavat häiriötreenit sai pennuillekin.














Torstai-ilta vierähti Kirkkonummella hakutreeneissä. Dimpe pääsi makkararinkiin -ja oli tietenkin tohkeissaan. Tosi hieno juttu, että se oli noin kontaktinhakuinen ja reipas ventovieraille. Häntä vaan heilutti koiraa. Riisi laukkoi hommat läpi täyttä vauhtia. Erittäin intensiivisesti se kävi läpi makkararingin ja lopuksi sille tehtiin yksi peräänajo. Piun kanssa koitettiin palautella mieleen raunioilla opittua ilmaisua. Piu ei oikein keskittynyt työhönsä (tai sit se sekoitti esineruutuun), mutta jonkinlaiset pistot saatiin tehtyä ja tuli se rullakin sieltä.

maanantaina, syyskuuta 18, 2006

Loppuviikko vierähti taas reissussa -johan sitä kotona oltiinkin. Matkalla mukaan tarttui yksi koira lisää; Dimpe tuli harjoittelemaan Helsinki-elämää pariksi viikoksi. Nyt riittää vauhtia kun nuo kaksi pentusta taas vääntävät aamusta iltaan. Toivotaan, että hyvät ulkoilusäät jatkuvat!




























Eilen kotimatkalla käytiin Hyvinkään ryhmänäyttelyssä. Piu ja Dimpe olivat matkassa vain turistin rooleissa. Riisi osallistui viimeistä kertaa pentuluokkaan ollen VSP-pentu -velipoika Huuru oli ROP-pentu. Näyttely oli Briardharrastajien ClubShow, joten pentuset saivat hienot loimet palkinnoksi. Tuomari Hans Erik Pedersen arvioi aikuiset varsin tiukasti, joten pitää olla tyytyväinen, että sai KP:n pentuluokasta ja hyvän arvostelun.














Tällä viikolla ei ole juhlista puutetta- tänään tulee Dimalla 6kk täytee ja huomenna Riisillä 9kk. Uudet lelut on jo korkattu :)

maanantaina, syyskuuta 11, 2006


Viikonloppuna hankittiin taas Riisille vähän lisää elämänkokemusta.
Lauantaina suunnattiin Itäkeskukseen katselemaan hulinaa. Edellisestä kerrasta onkin aikaa, Riisi oli silloin about 3kk.
Kuten oletinkin Riisi kulki innokkaana ja ihan rentona ympäriinsä - shoppailijoista moni vilkuili isoa koiraa kauhuissaan. Liukuportaat oli jännä kokemus, mutta varovaisesti tutustuimme moiseen liukuvaan lattiaan. Niitä pitkin pääsimme "paratiisiin" - eläinkauppaan herkkujen äärelle!









Sunnuntaina ohjelmassa oli ensimmäiset hakutreenit. Riisi aloitti uransa osallistumalla innokkaasti alueen tallaukseen ja makkararinkiin. Piu pääsi verestämään muistojaan ja tuntui kyllä muistavan miten sitä makkaraa saikaan... PK-hakuahan Piun kanssa ei ole tehty, mutta eipä tuo raunioista paljon eroa.












Tänään Riisi pääsi taas katselemaan vuohia.

lauantaina, syyskuuta 09, 2006

Kotiutumisia

Jos taas koittaisi päivitystä... onnistun nykyään aina saamaan tänne errorin ja kaikki uusi katoaa...

Olemme kotiutuneet Viikkiin mainiosti. Koiratkin tajusivat heti, että tultiin kotiin ja Riisi on käyttäytynyt erittäin rauhallisesti - huomaa että yksi pentu on paljon vähemmän kuin kaksi...

Paljon ihmeteltävää riittää. Riisi on aivan kummissaan jalkäkäytävillä taapertavista sorsista ja pellot vallanneista sadoista hanhista. Linnutkin unohtuivat kun löysimme VUOHET. Ne olivat aivan ihania Riisin mielestä (Piuta ei voisi vähempää kiinnostaa...). Kesyt kutut kileineen tungeksivat aidalla ja Riisi haisteli ja nuoleskeli uusia kavereita häntä huiskien. Napakasti se lähti ravaamaan aidan viertä kun lauma lähti kauemmaksi -mutta kaikesta huolimatta R saa tyytyä jatkossakin paimentamaan kissoja ja chinchillaa...




















Kesä meni maalla, jossa lenkkien varrella ei hirveästi häiriöitä ollut. Niimpä olen ollut tyytyväinen kun Riisi Helsingin "hulinassakin" liikkuu ihan fiksusti. Se ei välitä pyöristä, skeittaajista yms. ja toisten koirien ohituksetkin sujuvat hillityn kiinnostuneesti. Vapaanakin se pysyy hyvin hallinnassa eikä säntäile ihmisten ja koirien luo.

Pikkuhiljaa on tavattu taas vanhoja lenkkikavereita; Riisi oli ihan äimistynyt tavatessaan Arvon kesän jälkeen. Pikkumies oli _hieman_ kasvanut sitten toukokuun...










Pennut vappuna