Loppu lähenee

Tätä vuotta on jäljellä enään pari päivää. Sitten alkaa taas uusi vuosi puhtaalta pöydältä.


















Joulu oltiin vaan ja rauhoituttiin.
Ulkona oli kaunista, hivenen kylmää toki, mutta aatonaattona aurinkokin pilkisteli.

Meidän joulunvietto on tiivistettynä tuolla : 
http://rizs.kuvat.fi/#/kuvat/Joulunseutua+2012+/
Joulunalla surtiin useampaakin pakkaseen kadonnutta pikkupoikaa ja jotenkin tuo Suvi Teräsniskan Pikkuveljen joulupuuro sai mielen haikeaksi aattona

"

Pikkuveljen joulupuuro nyt lautaselle jää,
mantelista kinaa enää ole ei
ja meidän sateliittikissa kai kehrää ikävää,
sen kanssa mielessäni teen matkan
kotiin myötä joulukyyneleen

Se pilke iloinen sun nappisilmien
tänne leijailee nyt kanssa joulutuoksujen"

Tämä vuosi 2012  jäänee historiaan ihan hyvillä mielin. Vuoden kohokohtana voitaneen pitää meidän häitä, jotka ihanan sään ansiosta voidaan katsoa kokonaisvaltaisesti onnistuneiksi.
Kodissamme olemme edelleen viihtyneet vallan mainiosti ja remonttikin on edennyt huone huoneelta ja uusi terassikin odottelee ensi kesää.
Niin eläinkunta kuin ihmisetkin ollaan pysytty hämmästyttävän terveinä. Itselläni on nyt neljä vuotta töitä takana ilman yhtään sairaslomapäivää - tuonee kyllä huonoa onnea sanoa tätä ääneen...


Koirarintamalla oli tällä vuodelle kauneuspuolen tavoitteita, jotka rikottiin yli odotusten. Häpsiille oli tarkoituskin kokeilla sertejä, mutta nuo kolme sertiä peräkkäisistä esiintymistä oli kyllä hieno setti. Eihän tuo koirana nyt niin ruma ole, jos ei virheetönkään (our nice young male ;)), mutta suurimmat reenit on pitänyt tehdä tuolla käytöspuolella. No showt on nyt Häpsiin osalta ohi ja tuo lyhytkarvaversion on ihana!


Riisin osalle ei tavoitteita edes ollut, erkkariinkin mamma otettiin vaan jälkeläisluokkaa varten ja sitten rinsessa meni ja voitti kaikki! Latviassa käytiin nuorison tukena hakemassa loput sertit Latvian ja Viron valionarvoja varten.

Tikkarille oli tavoitteita ja niitä lisättiinkin vuoden mittaan ja silti ne kaikki täyttyivät. Ensin haettiin cacibit Virosta, Tanskasta ja Suomesta, jotta saatiin CIE kasaan. Sitten toinen Tanskan reissu, jotta saatiin sieltä sertit kasaan ja samalla neljän maan valiotittelit nimen eteen. Hienosti alle kolmevuotiaalta, turkiltaan vielä sangen keskeneräiseltä kaverilta.

Entä sitten ensi vuonna?

Tavoitteena olisi pysyä poissa koiranäyttelyistä ;) Erkkaria ei lasketa. Eikä sitä, jos kaveriksi pitää lähteä...

Pentukuumetta alkaisi olla, johan tuo nuorin on kolme. Mutta kovasti olen tuuminut, että ei neljättä briardia, ihan tuon turkin takia. Juu, olen myös tuuminut, että ei ehkä ylipäätään neljättä... mutta jos se nyt kuitenkin tulisi, niin se on sitten eri rotua ja pienempi ja lyhytkarvaisempi. Mutta musta se kokolailla olisi kuitenkin, jos nyt vähän ruskein merkein ;)

Näiden kanssa... Tikkarin tavoitteet olisi nyt reenipuolella, mutta BHseen on pitkä matka. Sääli, kun jälki kulkee. Häpsii tavoittelee ensi vuonna loppuun TK2n ja pohtii JK1stä. Muuten se olisi varmasti työstettävissä, mutta ne hypyt. Pitää nyt pähkätä ja varmaan saada tuo kuvattua ennenkuin voi alkaa keväällä sitä yhtään treenimään. Jos selässä on häikkää niin saa kisat jäädä siihen. Hieronnassahan sieltä ei mitään isoa huomautettavaa löytynyt.

Ja jos yrittäisi nyt edes luvata lenkkeillä enemmän!

Täällä kotona pitäisi työstää ainakin eteinen kuntoon ja kevään tullen piha-ja aitatalkoita riittää. Kuhmalahdella pitäisi saada yksi sauna valmiiksi ja kaikenmoista muutakin.
Eli eiköhän sitä touhua riitä ihan jokaiselle ensi vuodenkin päivälle!

Hyvää Joulua!

Talven viikkoja

Koko joulukuun on ollut talviset kelit, maa valkoisena ja mittari miinuksella. Toistaiseksi aivan hulluilta pakkasilta on vältytty. Lunta valitettavasti tulee salakavalasti vähän lisää joka päivä ja kyllä tuo määrä nyt jo alkaa esim. metsässä tuntua. Meidän hyvin alkanut potkukelkkailukin vähän tökkii, kun pöpperölunta on koko ajan.

Puiden kaato ja oksaprosessointi katkaisi meidän sisäremontin ja se on nyt ollut aikaslailla jäissä. Tarvis varmaan raapia jostain se aika, että tapetit saisi seinään ja lattian tehtyä. Loppu viimeksi siinä ei hirmuisen aikaa menis, mutta me ei vaan olla oltu kotona, ainakaan yhtä aikaa.

Messari oli ja meni. Riisi oli ilmoitettu vain sunnuntaille, mutta kävimme turisteina pyörimässä paikanpäällä jo lauantaina. Riko Riisinpoika arvioitiin toiseksi parhaaksi urooksi lauantaina kera sinivalkean ja valkean ruusukkeen  Sunnuntain tuomari tykkäsi aikalailla eri koirista kuin lauantain, monen kohdalla nauhan väri vaihtui, suuntaan tai toiseen. Peetu esiintyi upeasti (lauantaina se oli huomattavasti kiinnostuneempi kehäkavereista kuin eteenpäin menosta…) ja hurmasi tuomarimme. Lopputulemana ROP-ruusuke ja uusi titteli. Itse en voinut ryhmiin asti jäädä, mutta onneksi Peetua ulkomaillakin esittänyt Juri Geidons tuli apuun ja esittikin pojan ryhmässä niin tyylikkäästi kuuden parhaan joukkoon!

Viime viikonloppu hurahtikin töissä kellon ympäri. Anu, Heidi ja Ullamaj lähtivät halkomaan lumikenttiä Liettuaan ja kotiutuivat tapahtumarikkaan retken jälkeen maanantaina onneksi yhtenä kappaleena. Cacibejakin tuli, joten hukkareissu ei tämäkään ollut. Nyt odotellaan Tyyrikselle tärkeää pakettia ulkomailta ja katsotaan mitä sen sisällöstä aikanaan tulee! (Toivottavasti tässä ei nyt käy allekirjoittaneelle huonosti ….kun sillä olis jo nimikin valmiina ;) )

Työmaa saatiin pidettyä kunnialla pystyssä, ja kohtuullinen pakkanen mahdollisti koirien runsaan ulkoilun. Tällöin ne ovat heti sisätiloissa rauhallisempia, ja varsinkin illalla talo hiljenee äkisti nukkumaan kun iltanakit jaetaan ja valot himmenee.

Clintonilla oli tosi hubaa kun meidän tytöt pitkästä aikaa tuli leikkimään. Ja sitä menoa sitten riitti. Jep, ei uskoisin että Riisi ja Clinton täyttävät tänään 7v - onnea kaikille muillekin sisaruksille!

Nyt pitäisi vähän asennoitua jouluun, se olisi hyvä syy (taas kerran) siivota tämä kämppä vähän perusteellisemmin. Tavoite on olla vaan ja jos kerrankin ehtisi ja jaksaisi ulkoilla kunnolla. Ja nukkua!

Meille ei tule joulukuusta

Maanantaina sopimuksen mukaisesti miehet kävivät kaatamassa pihastamme neljä kuusta ja kolme mäntyä. Itse lupasimme hoitaa loput...

Näky oli aika lohduton kun maanantaina pimeässä tihkusateessa tulin töistä. Oksakasat olivat aikas valtavat ja pihassa toki jälkensä, kun on niin tavattoman märkää!

Mutta ei kun hommiin… Maanantaina meni vähän ihmetellessä (vain kolme kuormaa) ja opetellessa, mutta tiistaina urakka alkoi jo edetä (kuusi kuormaa...) . Lastasimme oksia isoon avoperäkärryyän ja kävimme tyhjäämässä onneksi! lähellä olevalla Mhy:n haketuspaikalle. Onneksi myös keli suosi meitä, eikä lunta satanut vielä lainkaan, mutta keli kuivui sen verran, että hanskatkin pysyivät liki kuivina!
Mutta kyllä väsytti, kun töiden jälkeen ähelsi oksien kanssa jokusen tunnin. Eikä ne olleet mitään risuja, vaan monen metrin mittaisia , sangen tuuheita PAINAVIA ”pikkupuita”.

Tiistaina pöllit haettiin traktorilla Kuhmalahdelle, joten säästyimme tältä työvaiheelta. Torstaina tehtiin viimeinen kuorma, joka oli numero 16 ja urakka oli aidan korjausta vailla valmis! Toki keväällä lumen alta löytynee vaikka mitä, mutta…

Tänään valosalla ensimmäisen kerran nähtiin totuutta siitä, miltä tämä nyt tulee näyttämään. Eiköhän kesällä jokunen valonsäde enemmän meidän tontille löydä!

Tässä pari suht vastaavaa "ennen" kuvaa, miltä kaikki näytti alunperin.

Ja koska tänään on joulukuu, niin toki jouluvalotkin alkavat ilmestyä ...

Kohta lähdetään huristelemaan lumisia teitä Jyväskylään Vilman&Mikan tupareihin, kunhan ensin meidän "lastenhoitajat" saapuvat Virroilta paimentamaan tätä laumaa :)