maanantaina, toukokuuta 24, 2010

Maalaiset maalla


Viimeiset päivät ovat kuluneet maalla Kuhmalahdella. Onnellisia, aurinkoisia päiviä - ainoa pienenä mustana pisteenä elossa on internetin puute. Mutta yllättävän helposti on vieroitus sujunut, kun on ollut mielekästä puuhaa - ja eihän näinä ihanina hellepäivinä olisi sisällä voinut istuakaan.


Helatorstaista alkoi neljän päivän loma ja silloin myös koko lössi muutti maalle. Ensimmäistä kertaa myös kissat ja marsut raahattiin mukaan. Supi on taas ainoa, jota muutos on parin protestipissan verran rassanneet, mutta muutoin ryhmä on viihtynyt. Marsuille on auennut iso vihreä taivas ihan oven edestä alkaen!

Koirat ovat saaneet olla ulkona aamusta myöhään iltaan. Ovet ovat olleet auki ja hämmästyttävästi koko musta lauma viihtyi ulkona myös ihmisten tullessa sisään.







Virtain ryhmä tuli maalaustalkoisiin pyhiksi ja mukana seurasivat tietenkin myös Piu sekä Dima.
Schapetiimillä pyyhkii tosi hyvin. Piun sikaripunkki tuntuu kukistuneen. Otuksia ei ole enää löytynyt, lääkitys on lopetettu ja uusi tukka kasvaa. Piu on viihtynyt rotuseurassa hyvin ja ne ovat päässeet kirmailemaan metsissä Diman kanssa kiitettävissä määrin. Kiitos Virroille hyvästä huolenpidosta!


Todella hämmästyttävän hyvin tuli tämä tyttöviisikko toimeen heti ensi hetkistä. Riisin piti olla häntä jäykkänä eka viisi minuuttia, sen jälkeen juostiin, painittiin ja uitiin kaikki yhdenveroisina. Ei paha.

Koirien leikkiessä ja nauttiessa, ovat ihmiset myös vähän puuhastelleet. Aika nauttimikseksi tuo on mennyt, koska keli on kerrassaan hellinyt meitä. Puuliiteri on kasattu, nyt siinä on jo kattotyömaa meneillään ja pintakäsittely samoin. Suurin urakka on ollut riihen maalaus. Kohtalaisen iso ja korkea rakennus...mutta nyt mennään jo ihan loppusuoralla.




Puuhastelun ohessa on otettu aurinkoa, nukuttu päikkäreitä, saunottu, uitu jne.
Koirat ovat uineet sangen paljon myös. Tikkari on ollut hieman varovainen veden suhteen pudottuaan jäihin pariinkin kertaan. Mutta nyt tuo on jo vesipeto muiden lailla, laituriltakin on molskahdettu pari kertaa. Onko se ollut hyppäämistä vai putoamista... Vesi on ollut viime päivinä hämmästyttävän lämmintä toukokuun lukemiksi, noin 20-22 asteista. Juu, ja on tässä kaiken keskellä töissäkin käyty täältä maaseudun suunnasta. Kohta on kesävuokralaisten aika vallata rannat ja meidän palata kaupunkiin. Vähänkö...




Koirat ovat saaneet myös vähän puuhastella jälkeä. Riisin jälkisaldo on tasan nolla. Juu, ensin mietin että taon sillä jälkiä hulluna koko toukokuun haaveissa se FH1, mutta... päätin sitten pitää puuhastelun meille molemmille sopivana huvitteluna ilman paineita. Hyvä koira se on ilman valionarvoakin ;) Ja hyvä jälkikoirakin - minun mielestäni ;) Häppäri on jälkinyt suoria ja todella hyvää työtä se on tehnyt. Poissa on se viime kesän hosuminen ja epävarmuus. Kauhean syvä nenä ei ole vieläkään, mutta tekniikka on ihan ok. Seuraavana otetaan ohjelmaan kulmat ja kai mä sitten tuon metsään "uhraan". Aika hyvää tottistakin tuo on tehnyt (tasoonsa), Tavesin reeneissä uudet häiriöt eivät ole häirinneet liikaa. Josko tuosta sittenkin koira tulisi, koska se on kotonakin ollut vähän helpompi. Entäs Tikkarin jäljet sitten. Hyvin. Himo sillä ainakin on hommaan, tai siis siihen ruokaan. Tekniikka kärsii hosumisen alla, mutta jokaikinen nappula maasta imetään. Se kestää jo aika pitkää suoraa ja parantaa yleensä loppua kohti. Myös Marita kävi H&H teamilla jälkimässä, leikkimässä ja uimakoulussa. Huurun metsäjälki sujui ihan jees, pientä epätarkkuutta ilmassa, ja jäi sinne joku keppikin metsään, mutta reenillä se siitä. Lujaa tämäkin viisikko rymysi ympäri peltoja ja vesi loiskui järvessä kun kaikki siellä polskivat...

tiistaina, toukokuuta 04, 2010

Arkea ja juhlaa




Wappuhulinoinnin jälkeen alkoi työputki, jolle ei nyt vielä näy loppua. Katsotaan koska Bambi tällä kertaa palaa reissuiltaan :)

Team T-siskot ovat ottaneet iloa irti elosta - eikai töissä tarvitse tylsää olla ?





Wappuaattona koirat jäivät kolmatta viikonloppua peräkkäin hoitoon ja me suunnattiin eväinemme juhlahumuun. Juu, kivaa oli eikä siitä sen enempää. Asiallisesti taapersimme kahden jälkeen kotiin läpi juhlakansan. Hämmäntävän paljon oli kansaa liikkellä keskellä yötä! Ja se lasinsirujen määrä ahdisti ja paljon.

"Aamulla" sitten haettiin koirat ja siirryttiin Kuhmalahdelle puupinon kimppuun. Kaksi päivää hurjaa työleiriä... no juu ;)

Muutti ne klapit liiteriin, mutta ehdittiin nauttia luonnon hiljaisuudesta, saunoa, syödä jne. Tikkari hupsahti kahdesti päälleen järveen - ja sekös oli hauskaa. Pieni pyysi järveä kovasti leikkimään. Ätsii kävi toki uimassa tämän tästä, joten pitihän meidän kaksijalkaistenkin rohkaistua ja käydä saunasta räpiköimässä. Se oli K Y L M Ä Ä!
Oli kyllä ihana istua kuistilla täysin tyynessä ja äänettömässä illassa katselemassa auringonlaskua. Päivän hilskauksesta uupuneet koirat jaloissa makaamassa -ja juu, hempeillään nyt - siinä toisen kainalossa.
Vaan se arki koittaa ja määrää takaisin kaupunkiin...