Tänä viikonloppuna ei olla juuri kotona käyty...
Lauantaina ajeltiin aamupäivästä Lietoon Piun agilitystartteihin, Riisi lähti turistiksi matkaan mukaan. Koko päivä siellä vierähti ja aika puhki olin, kun yhdeksän maissa pimeyttä (ja rapaa) halkoen tulin kotiin. Mutta reissu ei ollut turha, kotiin tultiin eka sijoitusnolla taskussa! Eka radalla vauhti ylitti taidot, keppien aloituksesta virhe ja yksi rima tuli alas. Toinen rata on yleensäkin ollut se parempi Piulle ja nytkin keskittyminen oli ihan napissa. Mari (joka siis oli ohjaksissa tällä kertaa) osasi opastaa vaikeissakin paikoissa koiran oikeaan suuntaan ja tämä riitti luokan toiseen sijaan. Tässä vaiheessa tavoite saada Piu tänä vuonna kolmosiin näyttää vielä ihan realistiselta. On tuo ihme koira!
Yö sentään nukuttiin kotona, ja taas sunnuntai aamupäivänä porukka autoon ja hakutreeneihin. Tarkoitus oli jättää Piu kotiin lepäämään, mutta Hän ILMOITTI heti aamulla haluavansa mukaan. Ja aivankuin näytösluonteisesti Piippa teki töitä aivan "raivolla" nuoskaisesta hangesta huolimatta. Kaksi haamua ja yksi "ukko" oli valmiina metsässä, hyvin tuo hommiin lähti, piilot oli aika lähellä ja helpot. Riisin kanssa testattiin vähän uusia systeemejä, jos saataisiin tuo rullailmaisu vähitellen käyttöön metsään, mutta kyllä se taitaa vielä "kenttätreenejä" kaivata ja paljon. Maalimiehet leikitti Riisiä ja otettiin peräänlähtöluonteisesti patukan kuljetusta. Kyllähän se leikin ohella otti sen patukan maalimieheltä ja toi melkein mulle. Kun nyt sais harjoiteltua tuota ilmaisua pelkästään. Olisi vaan niin paljon kaikkea muutakin harjoiteltavaa...
Kirkkonummelta ajeltiin vaihtamaan kuivat kengät ja matka jatkui Riisin velipoika Dieseliä tapaamaan. Ensin tutustuttiin kylässä olleeseen ihmislapseen, joka oli Riisin mielestä ihana. Ei merkkiäkään ujoudesta, mitä se on välillä esittänyt. Sitten Laajasalon metsät saivat kyytiä kun hämärässä siellä suunnistimme. Epäilyni lähestyvästä juoksusta kasvoivat, ei niinkään Dieselin toimesta vaan Riisin itsensä. Se on toki pitäny velipojat aina kovassa kurissa, mutta nyt tässä kurituksessa oli aikamoinen bitch-ote. Diesel-parka sai huutia, kun erehty tukistamaan siskoaa pyllykarvoista. Painit jatkuivat vielä hetken sisällä rauhallisena sylipainina, mutta nopeasti molemmat hyytyivät. On ne vaan niin sisko ja veli :) Ensi viikolla mennään katsomaan toisia velipoikia, pitkästä aikaa!
Viikonlopun tavoite oli tiskata, mutta ainakin vielä sitäkään ei ole ehtinyt - nyt sänky alkaisi jo huudella...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti