Keskiviikkona aloitettiin Hermiön Outin jälkiluennolta, jossa tuli jotain uutta ja jotain vanhaa. Kahdesti olen ollut Outin leirioppilaana pellolla ja hyvin asia meni perille luokkahuoneessakin - jos ei muuta niin pöydällä seisten. Nyt tarvis vaan konkretisoida opit ja viedä koirat pellolle...
Torstain ja perjantain meitä hallitsi belgian setä Marc Adriaens, briardisti ja kouluttaja henkeen&vereen. Kielikylpy tuli kaupanpäälle. Suojelusta en lajina paljoakaan tiedä, arvostan kyllä, mutta en tällä hetkellä sitä itse hekumoi harrastamaan. Silti oli hieno nähdä erityisesti nuorten koirien henkinen nousu Marcin niitä leikittäessä. Olisi siis hienoa päästä täällä Suomessakin nuorison kanssa harjoittelemaan "suojelun alkeita" ihan koiran itsetuntoa nostaakseen.
Tikkari oli iloinen ja reipas oma itsensä. Se saalisti innolla, mutta kuten kotonakin, sen puruote oli löysä. Kovalla halulla se touhusi, mutta vielä suurempaa halua ja taitoa osoitti siskonsa Halla. Noita kahta kun nyt voi verrata paitsi verisiteen niin myös kotiolojen&treenimäärän suhteen.
ja entäs Häpsii. Hiukan hirvitti kaivaa teini huoneestaan, kun tämä meidän keskinäinen ymmärrys on vielä hieman hakusessa. Ätsiillä on ollut nyt pidempään ihmiskammoa, häneen ei saisi vieras koskea. Vastaantulijat ja neutraalit lähelläolevat on ok, mutta iholle tulijoita pitää väistellä. Kesäkuussa olen tätä ongelmaa vähän työstänyt kohti parempaa ja nyt leirillä teini näytti sangen positiivista naamaa. Leiritulilla ja kentänlaidalla se hengasi häntä heiluen porukoissa ja nuoli jokusen naamankin siinä sivussa. Itse leikki Marcin kanssa oli alussa huisia, mutta jo torstaina opimme kuinka tärkeää on "support your dog". Auttoi kummasti kun äiti oli vieressä. Torstaina Marc leikitti liinan kanssa ja perjantaina Ätsii jo tarttui itse Marcin kädessä olevaan leluun ja vastasi taistoon- ja lähti väsyneenä ukkumaan asenteella tulin, näin, VOITIN. Olin siis molempien, mutta (kerrankin!!!) erityisesti Ätsiin toimiin tyytyväinen.
Muutoinkin oma nuoriso käyttäytyi leirillä mallikkaasti, Riisi oli kotona huilimassa. Ylipäätään briardimaista jodlausta kuului yllättävän hillitysti. Loviisan ydinvoimala-alueen karut parakit sopivat koiraleirille hyvin. Kuumahan oli toki, mutta loppuviimein parempi tuo hellekin kuin sade. Ainahan jostain pitää marista ;)
Briardporukka viihtyi ilmiselvästi hyvin yhdessä, järjestelyt toimivat ja iloista kälätystä ja naurua riitti myöhään yöhön jokaisena neljänä iltana. Sirun Vilma-tytär toimi alueoppaana, Susanna biologianopettajana pienten vihreiden otusten kiehtovaan maailmaan jne...
Loppukevennykseksi Minniksen otos Tikkarin reenistä: kaksi pientä elefanttia marssi näin... ;)
Omat leirikuvat löytyvät:
http://www.rizs.kuvat.fi/kuvat/Briardileiri+Loviisa+28.7.1.8.2010/
Tässä vielä linkkejä muiden kuviin:
Minniksen kuvia
http://blackdeath.kuvat.fi/kuvat/BD2010/2010-08-01-Koulutusleiri/
Annamarin kuvia
http://karvamopot.1g.fi/kuvat/Turrileiri%202010/?nosession&sesskey=er9tv05fm33f856ogrbp2i4qb1
Pipsan kuvia
http://picasaweb.google.fi/ZirNup/Briardleiri2010Part1
http://picasaweb.google.fi/ZirNup/Briardleiri2010Part2#
Pian kuvia
http://pirpanat.kuvat.fi/kuvat/Treenit+ja+muuta+yleist%E4/Loviisa+training+camp+28.7.-1.8./
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti