Ätsii täytti viime perjantaina kaksi vuotta!
Lupasin sille (ja reenikamuille) kirjoittaa julkisesti vihaavani sitä paljon vähemmän kuin vuosi sitten. Ei se valmis peli vielä ole, mutta vuodessa on kehitytty paljon, ehkä molemmat. Nyt Häpsii on jo sisällä kokolailla kiva koira, ei enää jatkuvaa ravaamista ja älytöntä köhellustä ja yötkin nukutaan hyvin. Metsässä se on fine, remmilenkeillä ihan Hirveä. Kaikista yrityksistä ja laitteista huolimatta se reuhtoo kuin heikkopäinen. Mutta asteittain myös tässä on edistytty! Se jahtaa kaikkea liikkuvaa ja suhtautuu muihin koiriin huonosti (paitsi siis tuttuihin), mutta työstetään tätäkin. Huoh.
Vuosi sitten tuo teini päätti pelätä vieraiden ihmisten kosketusta. Ensin laitoin iän piikkiin ja annoin olla. Vihdoin tänä keväänä aloin tehdä asialla jotain ja harjotteilla ja tuella tämäkin asia on edistynyt. Työstetään... Kuka sanoo, että tämän aina helppoa pitäisi olla?
Vuodessa on edistytty myös koulutuskentällä, joskaan ei ihan siihen BH-kokeeseen asti niinku piti. Työstetään tätäkin. Huoh.
Häppärin synttäreiden kunniaksi viime perjantaina siirsimme itsemme maalle ja nautimme siellä viikonlopusta. Koirat saivat olla aamusta iltaan ulkona ja touhuta mitä lystäsivät. Me ihmiset kävimme sunnuntaina aloittelemassa metsänraivausta ja täytyy tunnustaa, että sitten kouluvuosien olin eka kertaa raivaussahan varressa. Mukavaahan tuo oli - näkee heti työnsä tuloksen. Noin muuten vaan mökkeiltiin, syötiin ja saunottiin.
Ja meidän uusi autohäkki saatiin käyttöön! Siitä tuli hieno! Kätevä hankinta tuollainen mies, joka osaa tehdä kaikenlaista ;)
Kyllä nyt mustien kelpaa, jopa Häpsii mahtuu seisomaan pää pystyssä...
Muun ohessa käytiin myös kummipoika Jöröä moikkaamassa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti