Lokakuu vaihdettiin työn merkeissä. Pellakset ja Irja lähtivät briardijunnujen kanssa Sloveniaan Celjeen titteleitä "hakemaan" ja me jäimme Riisi-äipän kanssa kotiin jännäämään. Rankka oli ollut reissu seikkailuineen Puolan vuoristossa... ajoa, ajoa, ajoa. Mutta kannatti se, sillä sekä Peetu että Tyyris hoitivat homman kotiin. Molemmat perjantain erkkarissa junnuluokan voittoon Peetun ollessa ROP-junnu. Lauantaina sama homma, paitsi Tyyris ROP-junnu.
Näin ollen kotimatka alkoi kahden EUJV-10 ja Slovenian Juniorivalion seurassa. Kakarat olivat reissanneet tosi rennosti ja ihanasti heiluttivat häntäänsä kehässäkin. Valitettavasti video ei kertonut kaikista muista samaa, arkoja (ja isoja) näkyivät monet olevan. Ei ihme, että tuomari oli Tyyriksestä sanonut lauantaina, että ainoa rotutyypillinen ja tervepäinen narttu. Lapset tapasivat myös isänsä Tchibon, joka sai vacan näyttelystä ja jäi siis hitusen tittelistä.
Tchibo & Tyyris & Peetu
Peetu
Tyyris
Tyyris 9kk
Noin vuosi sitten alettiin pakata kamoja Budapestin reissuja varten ja nyt matkan tulokset reissaavat maailmalla. Niin se aika rientää! Onnea molemmille edelleen, olette tittelinne ansainneet. Myös Prinssi ja Halla ehtivät jo korkata junnuluokan, Tikkarinkin vuoro on ihan pian...
Siitaman työmaakin saatiin pidettyä pystyssä Euroopan turneen ajan ja Nylon suht tyytyväisenä. Pienen staffitytön naama veti virneeseen, kun tuliaiskassi kaivettiin esiin. Sukka se sieltä putkahti, ihan oma "pikkuveli". Jos ei nyt ole tarpeeksi staffeja talossa niin...
Frendit together: Sukka&Nylon
Nylon 12vkoa
alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5529436818755943298" />Tämän jälkeen arki on rullannut suht rauhallisesti. Jotenkin omien koirien kanssa on nyt ollut uupumus, harva se päivä saa pakottaa itsensä lenkille. Mutta ehkä se piristymä tästä iskee. Viikonloput on oltu rentoutumassa ja touhuamassa maalla Kuhmiksessa. Koirat ovat siellä saaneet juosta päivät pitkät pihalla ja metsässä vastapainona tylsään arkipäivään. Piha on suunnilleen haravoitu ja talvi saa tulla.
Viime viikonloppuna tein molemmille teineille parit jäljet, ikäänkuin ne viimeiset tänä vuonna. Lauantaina noin 70 askelta, sunnuntaina n. 100. Lauantaina kumpikin teki tosi hyvin, keskittyneesti ja kaikki ruoka katosi askeleista. Sunnuntaina Ätsii teki samaa tasoa, mutta Tikkari hosui. Ja kun en päästänyt rynnimään, nousi pää ja pylly meni maahan. Jollain tavalla säädettiin liki loppuun ja sitten tylysti (varmasti kaikkia oppeja vastaan) vein likan takasin paalulle ja alotettiin alusta. Ja sitten sujui jo. Nyt mentiin rauhassa askel askeleelta ja imuroitiin eväät mukaan. Tällä tyylillä päästiin loppuun ja ruokakupille. Tikkarilla on äitinsä syvä nenä ja todella kova halua jäljestää. Ätsii on oppinut tekemään työtä jälkellä eikä vaan hössötä, mutta oikeasti hyvää jälkipeliä siitä ei kyllä saa.
Nyt tekemättömien töiden kimppuun. Auto on nyt hoidettu, talvipiikit on alla ja tänään käytin kömmelin öljynvaihdossa. Seuraavana olis vuorossa jokaisen koiran tukan avaus ja mieluiten pesu. Riisi saa aloittaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti