Joensuun reissu oli kaikinpuolin varsin onnistunut. Lähdimme Pellasten matkailuautolla jo edellisenä iltana ja hieman hymistelimme kokoonpanollemme; mukaan pääsivät tällä kertaa Huuru, Dima ja toiseen näyttelyynsä ilmoitettu staffijuniori Bambi - aika rytmiryhmä siis, mitä tuota porukkaa vapaalla on nähnyt... Trio kuitenkin ylitti itsensä ja käyttäytyi koko reissun siivosti -jopa Dima jätti ääninäytteensä pääosin jakelematta. Aamulla autossa oli täysin hiljaista, vaikka ulkopuolelta alkoi kuulua saapuvan näyttelykansan ääniä.
Reissu sujui hyvin myös tulosten osalta. Huuru aloitti aamulla ja kävimme rodun ainoina edustajina pokkaamassa ROPin. Kehät olivat mukavan kokoisia ja koiraa pystyi oikeasti juoksuttamaan (mikä taas näkyi liikkeissä ja arvostelussa). Huurun saatua huomionsa (ja meidän aamupäiväkahveet) oli Diman vuoro. Elena Ruskovaara sai kehäänsä kuusi schapparia, joista Huli konkarin ottein vei ROPin ja Dima ainoana erin saaneena narttuna oli sitten VSP. Dimpe kyllä laittoi parastaan ja liikkui todella vetävästi. Viimeinen serti napsahti ja tulevaisuus näyttää vieläkö Dimaa kehissä nähdään vai jätetäänkö me tähän. Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä autosta kaivettiin Bambiino. Staffit ovat kyllä kumma rotu ;) eikä oma silmä kyllä kauheasti niistä tajua (vielä). Silti ei ollut vaikea nähdä, että nti B oli edustava tuossa porukassa ja tuloksena olikin VSP ja toinen serti putkeen. Taakse jäi valionarttu, joka oli vuoden näyttelystaffi... Tästä on hyvä jatkaa :)
Riisi jatkaa näyttelytaukoaan, mutta ei se taida ihan koko vuotta jatkua, sen verran on alkanut sormia syyhytellä... Piu sen sijaan aiheuttaa harmaita hiuksia, kun olin sitä ajatellut messariin ja ensi vuonna vetskuihin. Sen karva on kuitenkin muuttunut nyt tänä vuonna ihan mahdottomaksi ja kohta on pakko luovuttaa ja ottaa sakset käteen. Ruoka on vaihdettu ja öljyt yms kokeiltu. Laaja verenkuva ja kilpirauhaskokeet olivat täysin normaalit, joten mitään terveydellistäkään syytä tuohon hamppuuntuvaan ja pehmenneeseen turkkiin ei ole keksitty. Voin vaan kuvitella kuinka Piu olisi nauttinut päästessään taas veteraanina kehiä kiertelemään, showkoira kun on. Mutta, elämässä on kuitenkin niin paljon muita juttuja kuin näytelmät.
Tämä päivä on mennyt reissusta toipumiseen ja talon lämmitykseen. Koirat pääsivät metsäretkelle ja nyt on kohta saunan aika... Ja onhan noita kouluhommiakin...
Pitkäjärvi hiljenee tältä erää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti