...mutta ei oikeastaan mitään huonoa kerrottavaa.
Arki rullaa omalla painollaan, mutta samalla odotus on kova!
Riisi on voinut erinomaisesti. Sillä on loistavat ruokahalut, se myös kerjää pöydästä, mikä nyt on ihan uutta. Viime juoksun jälkeenhän se aloitti nirsoilun heti juoksun lopussa ja sitä kesti monta viikkoa. Nyt menee kaikki alas! Tissit on pystyssä ja välillä tuo yhtäkkiä kirputtelee mahaansa, aivan kuin joku nipistelisi sitä... vaan vielä pitää yli viikko odottaa!
Häppärin kanssa en enää jaksanut odottaa. Se kävi eilen kuvilla ja hyvältä näytti molemmat päät, välikuvissa ollut lievä löysyys oli täysin kadonnut. Tyyppi oli vaan niin iso, ettei se meinannut mahtua yhteen kuvaan...eläinlääkäri myös punastui, kun teki yleistarkastuksen ja sanoi " katsotaas ne pallit vielä"... "no kun se on niin...vahva". Huoh.
Niin, nyt sitten vaan odotellaan lisää, että kauanko rekkaamis&arviointiprosessi vie.
Viime viikonloppu oltiin elpymässä maalla ja erityisesti perjantai-ilta saatiin nauttia ihanasta uudesta lumesta. Huomenna ollaan menossa "elpymään" mökkihurvitteluun Sappeeseen. Ihan tervetullut eläimetön vuorokausi *nimimerkillä jännetupintulehdus eilisestä reilun 4h harjaussessiosta*...
Viimeistään puolentoista viikon päästä lisää kuulumisia ultran jälkeen. Sitten tiedetään onko elämä reilua vai vallan epäreilua! (Ja onko jouluna töitä vaiko lomaa ;) )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti