Piun synttärilahja

Juhannuksen seassa Piiparinen täytti kokonaiset seitsemän vuotta! Se on ollut todellinen opiskelijakoira; se tuli heti ensimmäisen fuksivuoden jälkeen, osallistui jo pentuiässä kaikenmaailman opiskelijakarkeloihin valloittaen kaikki. Siitä tuli jo silloin maskotti. Nyt se on vaan eri koiraporukoiden maskotti; se pieni ja helppo, joka kelpaa aina mukaan minne vaan. Eikä varmasti kymmenen ihmistä riitä, jotka ovat sanoneet, että Piu on niin ihana, että se saa muuttaa heille. Vaan Piiparinen ei kyllä minun tyynyltäni muuta minnekään! Nyt opiskelijakoira on saanut tutkintonsa päätökseen, viimeiset paperit on nyt toimitettu ja leimattu. Piippa on kyllä yhtä paljon maisteri kuin minäkin ;)

Vuoden verran olen ainakin Piun synttärilahjaa kypsytellyt ja eilen se laitettiin täytäntöön. Piu INHOAA harjaamista ja mä en siedä, että siinä on yhtään takkuja. Sen karvanlaatu on aina ollut pehmeää ja tänä vuonna sen laatu on romahtanut. Kiikutin Piun jo kevättalvella laajaan verenkuvaan epäillen mm. kilpirauhasen vajaatoimintaa juuri tuon turkin hamppuuntumisen vuoksi, mutta onneksi kaikki arvot olivat täysin kunnossa. Nyt meillä on sitten kaiken päätteeksi hieman korkeajalkainen kääpiösnautseri.

Eilen illalla Piu oli hyvin hämmentynyt uudesta lookistaan, mutta tänään jo meno on ollut kuin villivarsalla. Riisiä tämä meidän "uusi koira" hämmentää kovin.