Elämä rullaa, emmekä ole aivan mökkihöperöityneetkään vielä.
Kaikenlaista tapahtuu, ehkä eniten toimintaa on kuitenkin ollut työmaalla, jossa kesäsesonki hoidokkien suhteen on parhaimmillaan ja sesonkia tuntuu olevan irtoeläintenkin suhteen. Perus koirien&kissojen lisäksi on löytynyt vesikilppari leikkipuistosta, rottia biojäteastiasta etc... jos vanhat merkit paikkansa pitävät niin meille taitaa siis muuttaa kolme läskinpuoleista ukkorottaa. Viime viikolla hoitelin jokusen päivän löytöeläinpäivystystä ja kyllä täytyy sanoa, että monenlaisia meitä täällä seilaa... Lisäksi totesin, ettei asiakaspalveluhenkisyyteni ole parhaimmillaan herätettynä kolmelta aamuyöllä, vastapuolen ollessa adhd henkinen baarista palaaja...Noh, kuulinpahan MUUN MUASSA "mielenkiintoiset" Tiede-lehden tutkimukset kissojen putoamisista.
Tänään pääsin VIHDOIN ratsastamaan! Spark kyyditti mua kiltisti suunnilleen niin kuin halusin. Hieman tuollainen lännenratsu toimii eri "napeista" kun tavan tuntipolle, joihin olen tottunut. Mutta tykkäsin kyllä moisesta herkkyydestä - ja helppoudesta. Kerran kun pyysit ravia, sitä riitti kunnes pyysit muuta. Tavallista ponia saat "potkia" pohkeilla koko ajan, että se pysyy liikkeessä. Reidet ja takamus huusivat armoa, kun koikkelehdin alas selästä. Huomista en edes uskalla ajatella.
Otin kuitenkin reippaasti Riisin ja Diman remmeihin ja käytiin lenkki kylärantaan, jossa oli perinteiset torstai-illan karkelot. Tämä Pitkäjärven kylä on kovin aktiivinen, joka torstai, joko rannassa tai kylätalolla on tapaaminen, makkaranpaistoa yms. Nytkin väkeä oli mielestäni paljon, ja kuulemma moni puuttui. Kyläläiset tuntuvat järjestäen kovin mukavilta, jahka nyt muutama naama tulisi tutuksi niin kehtaisi alkaa jälkipeltoja kysellä... Lenkkimme aikana sauna oli lämmennyt ja istuinkin tunnin pehmittämässä kipeytyneitä lihaksia. Hieman olen ollut tööt nyt loppuillan.
Koirakokoonpano täällä on nyt hieman kumma, kun Dima tuli viikoksi hoitoon juoksuineen päivineen ja Piu vastaavasti lähti hoitoon&treeniin Virroille. Piulla on tulevana viikonloppuna muutama agistartti Kokkolassa, tämän vuoden ensimmäiset. Esteillä Piu ei ole ollut sitten viime elokuun, mutta kuulemma treenit ovat kulkeneet hyvin ja kovaa. Kyllä uudella tukalla luulisi lujaa pääsevänkin ;)
Dima juoksentelee kohti parhaita päiviään ja tässä jännittelen aloittaako Riisi samaan syssyyn omansa. Mikäli kaikki nyt naksahtelee kohdalleen ja aikataulut täsmäävät, olemme suunnitelleet Riisin astutusta tulevasta juoksusta. Mutta, time will see ... Pentukuume olisi jo kova!
Nyt kello on taas yli ykstoista, pyykit pitäs viedä kuivuun , ulkokukat kastella, koirat käyttää, marsut ruokkia... miksi mä en IKINÄ pääse aikasin nukkumaan ???
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti