Lauantaina Foreca piti sanansa ja aamusta oli poutaa. Vapaapäivästä huolimatta ylös, ulos ja hommiin... Ensin lämmöt nousuun mökillä ja sitten metsää raivaamaan. Iltapäivällä vähän lisää samaa lajia ja pihan haravointia. Nälkäisinä ahersimme kokolailla pimeään - jolloin alkoikin sataa enemmän.
Sunnuntaina saimme pihan haravoitua kertaalleen kokonaan, tehtyä lastin polttopuuta tänne kotiin - kaiken tämän kylmässä sateessa. Not so nice.
Lauantaina käytin myös koiria vähän juoksemassa kameran kanssa, kerrankin kun valoa oli suht riittävästi. Sänkipelto näytti houkuttelevalta, mutta unohdin, että siellä pohjalla seisoo vesi ja muta...
Lisäksi jostain, traktorin pyörästä tms, oli tullut mökin pihaan jotain lietettä, joka näytti mullalta, mutta haisi ihmisp*****ta. Ja nuo söi sitä riemulla, ja kieri siinä riemulla. Voi sitä elämän ihanuutta, kun sitä aina löytyi uudesta paikasta. Lopputulemana kolme haisevaa partaa, yksi ripuli, Riisin pää ja rinta ruskeana, Tikkarin lanne ja selkä ruskeana - JA KAAMEA HAJU. En alkanut niitä pesemään kesken vkonlopun, mutta äsken kun kotiin tultiin, niin kaikki kolme joutuivat vaahtokylpyyn. Aikansa niistä lähti ruskea vesi, mutta nyt tuoksuu vaaleanpunainen shampoo. En tajua niitä, jotka sanovat etteivät käytännössä ikinä pese koiriaan. Tuon hajun kanssa ei vaan voi asua samassa tilassa.
Virtain osasto oli auttamassa ja pikkukoirat tömysivät mukana myös. Piiparinen meni hyvää kyytiä muiden mukana, vaikka väittääkin välillä olevansa jo vähän vanha. Ilmeisesti heikkenevä näkö saa aikaan epävarmuutta ja sen, että mummeli vaikuttaa välillä vähän eksyneeltä... Mutta blodihan tuo on aina ollut, ja meinannut nuoruusvuosinaankin eksyä mm. hakumetsään lähtiessään viemään rullaa maalimieheltä aivan väärään suuntaan ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti